Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Uhanalaisia nisäkkäitä on Suomessa aiempaa vähemmän – Linnuilla tilanne on paljon synkempi

Peräti kahdeksan nisäkäslajin luokka muuttui vuonna 2015 tehdyn arvioinnin perusteella vähemmän uhanalaiseksi Suomessa. Metsäjänis ja saukko todettiin silmälläpidettävien sijasta jälleen elinvoimaisiksi.

Kotimaa
 
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Saukko luokitellaan jälleen elinvoimaiseksi lajiksi, kun se aiemmin oli silmälläpidettävien listalla. Kiitos siitä kuuluu rauhoitukselle ja vesistöjen puhdistumiselle.
Saukko luokitellaan jälleen elinvoimaiseksi lajiksi, kun se aiemmin oli silmälläpidettävien listalla. Kiitos siitä kuuluu rauhoitukselle ja vesistöjen puhdistumiselle. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Fakta

 Nisäkkäillä uhanalaisuus eli lajin häviämisriski tulevaisuudessa määritellään neljän kriteerin perusteella.

 Kriteerit ovat populaation pieneneminen, pieni elinalue, pieni ja yhä pienenevä populaatio sekä hyvin pieni tai rajoittunut populaatio.

 Linnuilla arviointi perustuu kannassa havaittuun vähenemiseen kolmen sukupolven ajalla. Lajista riippuen se vaihtelee 10–52 vuoteen.

2000-luvulla viiden vuoden välein toteutettu uhanalaisten lajien tarkastelu tuotti nisäkkäiden suhteen myönteisiä tuloksia. Vuonna 2015 kahdeksan nisäkäslajin luokka muuttui arvioinnissa vähemmän uhanalaiseksi, eikä yhdenkään lajin luokkaa tarvinnut muuttaa aiempaa uhanalaisemmaksi.

Äärimmäisen uhanalainen Suomessa on enää naali. Saimaannorppa, ahma, susi sekä lepakoihin kuuluva ripsisiippa ovat erittäin uhanalaisia, ja pikkulepakon ja hillerin tila on vaarantunut. Sen sijaan uhanalaisesta vain silmällä pidettäviksi todettiin euroopanmajava, karhu, ilves ja liito-orava. Silmälläpidettävien listalta pääsivät pois kokonaan metsäjänis ja saukko.

Nisäkkäiden uhanalaisuuteen vaikuttavat laillinen ja laiton metsästys, sivusaaliskuolleisuus, satunnaistekijät ja ilmastonmuutos.

Suojelukeinoista rauhoituksen on todettu olevan nisäkkäille tehokkain. Hyvä esimerkki tästä on saukko, joka rauhoitettiin vuonna 1974. Metsästyksen loppuminen yhdessä vesistöjen samanaikaisen puhdistumisen kanssa on todennäköisesti syy sille, että laji on taas elinvoimaisempi.

Uhanalaisuusarvioinnissa tarkasteltiin vuonna 2015 kaikkiaan 75 Suomessa esiintyvää nisäkäslajia tai näiden alalajia. Luokka säilyi ennallaan 51 arvioidulla lajilla.

Linnuilla tilanne on vuonna 2015 arvioinnin perusteella huomattavasti nisäkkäitä synkempi. Uhanalaisten lintujen määrä kasvoi edellisestä arvioinnista peräti 28 lajilla ja silmällä pidettävien määrä 21 lajilla.

Uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja esiintyy erityisesti sorsalinnuissa, päiväpetolinnuissa sekä kahlaajalinnuissa. Parhaiten menestyvät eri pöllöt ja varpuslinnut.

Suojelusta Suomessa ovat hyötyneet arvion mukaan etenkin uhanalaiset merikotka, maakotka, muuttohaukka ja valkoselkätikka.

Lintulajeja arviossa oli mukana kaikkiaan 245.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat