Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asianajajat: Epäeettiset juristit lahjovat turvapaikanhakijoita valtion oikeusapurahojen saamiseksi

Useissa tapauksissa turvapaikanhakijoita on lahjottu esimerkiksi viidelläkympillä allekirjoittamaan toimeksianto, ja juristi on rahastanut valtiota. Asia saatetaan hoitaa huonosti tai ei ollenkaan, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.

Kotimaa
 
Sari Gustafsson
Vastaanottokeskus Kutomotiellä Pitäjänmäellä Helsingissä. Asianajajaliiton tietoon on tullut lukuisia tapauksia, joissa juristit ovat lahjoneet turvapaikanhakijoita allekirjoittamaan avoimen valtakirjan asioidensa hoitamisesta ja tällä tavoin pystyneet rahastamaan valtiolta oikeusapurahoja.
Vastaanottokeskus Kutomotiellä Pitäjänmäellä Helsingissä. Asianajajaliiton tietoon on tullut lukuisia tapauksia, joissa juristit ovat lahjoneet turvapaikanhakijoita allekirjoittamaan avoimen valtakirjan asioidensa hoitamisesta ja tällä tavoin pystyneet rahastamaan valtiolta oikeusapurahoja. Kuva: Sari Gustafsson

Pakolaiskriisi on synnyttänyt huolestuttavan lieveilmiön, varoittaa Asianajajaliitto. Sen tietoon on tullut lukuisia tapauksia, joissa juristit ovat lahjoneet turvapaikanhakijoita allekirjoittamaan avoimen valtakirjan asioidensa hoitamisesta ja tällä tavoin pystyneet rahastamaan valtiolta oikeusapurahoja.

”Tietoomme on tullut tapauksia, joissa juristi – tai ei edes välttämättä juristi – antaa turvapaikanhakijalle viisikymppisen, että saa hänen asiansa hoidettavakseen. Asia tulee sitten hoidettua huonosti tai ei olleenkaan”, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä. Hän puhui asiasta medialle Helsingissä järjestetyillä asianajajapäivillä.

Sipilä kertoo, että epäeettisesti toimivat eivät ole asianajajia, eivätkä välttämättä edes juristeja.

Hänen mukaansa Asianajajaliitto on saanut yhteydenoton esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta, joka kertoi saaneensa asiasta useita tämäntyyppisiä ilmoituksia. Myös vastaanottokeskuksista on tullut samasta asiasta yhteydenottoja.

”Tarkkoja lukumääriä meillä ei ole, mutta useissa paikoissa on tullut ilmi useita tapauksia. Nämä eivät ole pelkkiä yksittäistapauksia”, Sipilä sanoo.

Asianajajaliiton mukaan taustalla ei liioin ole pelkästään yksittäisiä ihmisiä, vaan myös jotkin isohkot yritykset yrittävät tehdä bisnestä turvapaikanhakijoilla.

Oikeusministeriö on nyt puuttumassa asiaan. Siellä on ryhdytty valmistelemaan lainmuutosta, jonka tarkoituksena on tiukentaa turvapaikanhakijoiden avustajien kelpoisuusehtoja. Jatkossa vain julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja lupalakimiehet voisivat avustaa turvapaikanhakijoita.

Sipilä pitää tärkeänä sitä, että turvapaikanhakijoiden avustaminen rajataan sellaisiin juristeihin, joiden toimintaa valvotaan. Asianajajat, julkiset oikeusavustajat ja lupalakimiehet ovat Asianajajaliiton valvonnan alaisia.

”On törkeää, että pakolaisten tietämättömyyttä käytetään hyväksi. Asianajajille koituu aina seuraamuksia epäeettisestä toiminnasta. Asianajaja voi myös menettää oikeuden harjoittaa ammattiaan”, Sipilä muistuttaa.

Liitto aikoo toimittaa kaikkiin vastaanottokeskuksiin luettelon asianajajista, jotka hoitavat ulkomaalaisten asioita. Kaikilla asianajajillakaan ei ole koulutusta tai riittävää kokemusta ulkomaalaisasioiden hoitamiseen.

Asianajajaliitto vastustaa hallituksen toista asiaan liittyvää hanketta eli ehdotusta rajata turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeudelliseen apuun. Ehdotuksen mukaan avustajan saisi yleensä vasta kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Ennen sitä avustajaan olisi oikeus vain painavista syistä. Esimerkiksi alaikäisillä tai kidutuksen uhreilla olisi oikeus avustajaan.

Asianajajaliiton mukaan ehdotetut muutokset eivät välttämättä tuo säästöjä, vaan ne saattavat pitkittää prosesseja.

”Turvapaikkaprosessissa tärkein vaihe on haastattelu, jossa selvitetään olosuhteet. Kustannussäästö syntyy siitä, että tässä pystytään tekemään oikeat kysymykset, joiden perusteella turvapaikkaa haetaan”, sanoo asianajajaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Antti Vainio.

Asianajajaliitto otti kantaa myös ajankohtaisiin katupartioihin. Liitto ei näe niille mitään tarvetta.

”Kaiken oikeudenhoidon on aina oltava vain ja ainoastaan tehokkaasti valvottujen organisaatioiden vastuulla. Kun puhutaan järjestyksenvalvonnasta, se kuuluu poliisille”, puheenjohtaja Risto Sipilä korostaa.

Mitä tapahtuu turvapaikkapuhuttelussa?
Mitä tapahtuu turvapaikkapuhuttelussa?
Maahanmuuttovirasto järjesti simuloidun turvapaikkapuhuttelun. Puhuttelijan mukaan kuuleminen sujui hyvin todenmukaisesti, lukuun ottamatta tulkkauksen puutetta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat