Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Saimaannorpan luonnon­pesintä on vaarassa – apukinosten kasaamisesta päätetään pian

Saimaalla kokeillaan tänä vuonna ehkä myös uudenlaista keinopesää, jollaisilla Metsähallitus varautuu lumettomiin talviin.

Kotimaa
 
Jussi Nukari / Lehtikuva
Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista hyljelajeista.
Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista hyljelajeista. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Fakta

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis)

 Eräs maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista hyljelajeista.

 Viime talven kokonaiskanta oli noin 320 eläintä, joista lisääntymiskykyisiä oli 135–190.

 Kanta on pirstoutunut eri puolille Saimaata.

 Saimaannorppaa pidettiin 1900-luvun alussa kalastukselle ”sangen wahingollisena elävänä”, ja siitä maksettiin tapporahaa. Se rauhoitettiin vuonna 1955.

 Nykyään suurimpia norpan uhkia ovat hukkuminen kalanpyydyksiin, ilmastonmuutos, hajanainen ja pieni kanta sekä pesinnän häirintä.

Lähteet: Metsähallitus, Suomen luonnonsuojeluliitto

Saimaannorppien luonnonpesinnän onnistuminen on yhä epävarmaa, sillä Saimaan rannoilla on liian vähän ja vääränlaista lunta.

Saimaannorppa ei pysty kaivamaan pesää hentoiseen pakkaslumeen.

”Kun norppa tekee lumiluolan kinoksen sisälle, lumessa pitäisi olla sitkoa. Meillä on lunta, mutta se on sellaista pöpperöä, pelkkää pakkaslunta. Siinä ei katto tahdo kestää pään päällä”, sanoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksen luontopalveluista.

Suojasään ja pakkasen vuorottelun kovettama lumi on otollisinta pesänrakentamiseen ja lunta pitäisi olla ainakin metrin verran, Sipilä kertoo. Pesä suojaa kuutteja pedoilta ja pakkaselta.

Ensimmäiset saimaannorpat synnyttävät helmikuun puolivälissä. Mikäli lunta ei ole, pahimmassa tapauksessa norppa joutuu synnyttämään ja imettämään avojäällä, mikä heikentää kuuttien mahdollisuuksia selviytyä.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan 2000-luvun huonolumisina talvina kuuttien pesäkuolleisuus on ollut 30 prosenttia, kun se normaalisti on alle 10 prosenttia. Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen.

”Nyt silmä kovana katsomme säätiedotteita. Norpalle olisi hyvä, että tulisi nyt lauha jakso, joka kovettaisi lunta, ja sen jälkeen märempää lunta päälle.”

Sää ei suosi pesänrakennusaikeita ainakaan ensi viikon aikana. Ilma Saimaan alueella hieman lauhtuu mutta pysyy pakkasen puolella. Luntakin on luvassa vain niukasti.

Siksi Metsähallitus varautuu nyt apukinosten kasaamiseen. Sipilä kertoo, että alustavat suunnitelmat ovat olemassa yli kahdensadan apukinoksen kolaamiseksi.

Saimaannorpat ovat hakeutuvat vuosittain entisille pesäpaikoilleen, ja kokemukset apukinosten kasaamisesta norppien suosimien pesäpaikkojen läheisyyteen ovat hyviä. Keinokinosten rakentelussa pakkaslumi myös tampataan tiiviiksi.

”Pyrimme jäljittelemään mahdollisimman hyvin luonnonkinosta. Ensi viikolla teemme ratkaisuja keinokinosten suhteen ja kutsumme vapaehtoisia kolaamaan.”

Metsähallitus pyrkii kolaamaan apukinokset ennen kuunvaihdetta, jos lunta ei tule.

Viime vuonna osa kuuteista syntyi luonnonkinospesiin ja osa apukinoksiin, joita tehtiin vähälumisimmille alueille 68 kappaletta. Kaksi vuotta sitten vapaaehtoiset kasasivat Saimaalle 240 kinosta.

Metsähallitus suunnittelee yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa myös erityisten keinopesien käyttöönottoa. Niitä voitaisiin sijoittaa apukinosten lähettyville.

Tällä hetkellä yhdelle prototyypille on jo ely-keskuksen lupa. Käsityömestari Taneli Porasen ja puolisonsa Taru Salosen suunnittelema pesä rakentuisi turvelevystä, muovikehikosta ja ponttoneista.

”Vielä ei kuitenkaan ole varmaa, kokeillaanko sitä vielä tänä talvena. Kyse on vielä pitkälti suunnitelmista. Tänään näin ensimmäisen protoversion ja nyt mietimme, miten jatkamme”, sanoo suojelubiologi Miina Auttila Metsähallituksesta.

Käytännössä päätös keinopesän hyödyntämisestä pitää tehdä tammikuun aikana ja ottaa käyttöön samassa aikataulussa, kun mahdolliset apukinokset kasataan.

Metsähallituksella on esitetty suunnitelmia myös muutamista muista keinopesistä.

”Ihmisiä ovat tuoneet meille omia ideoitaan, ja heistä parin kanssa olemme keskustelleet. Voisi olla, että ensi talvena olisi kokeilussa jo muutama erityyppinen malli.”

Keinopesän pitää täyttää liuta vaatimuksia, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Pesän pitää tarvittaessa kellua, se ei saa kaatua ja materiaalien on oltava myrkyttömiä ja kulutusta kestäviä, Auttila listaa.

Norpille ei myöskään saa aiheutua loukkuun jäämisen tai takertumisen vaaraa.

Pentti Vänskä
Vapaaehtoiset kasasivat lumikinoksia norppien pesäpaikoiksi Saimaalla helmikuussa 2014.
Vapaaehtoiset kasasivat lumikinoksia norppien pesäpaikoiksi Saimaalla helmikuussa 2014.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat