Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

TNT:tä valuu vähitellen hanaveteen – Viidellä ampuma-alueella mitattu räjähdemyrkkyjä pohjavedestä

Räjähdysaineiden jäämille esitetään tiukkoja kynnysarvoja

Kotimaa
 
Jouni Kela / Lehtikuva
Tykistö harjoitteli Rovajärvellä Lapissa vuoden 2012 kesällä.
Tykistö harjoitteli Rovajärvellä Lapissa vuoden 2012 kesällä. Kuva: Jouni Kela / Lehtikuva
Tausta

Pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä suojeluun

Pohjavesialueita on rajattu ja luokiteltu 1970-luvulta alkaen vesihuollon turvaamiseksi. Merkittävimmät alueet jaettiin kolmen kategoriaan niiden käytön ja vedenhankintaan soveltumisen mukaan.

Ympäristönsuojelulaki sisältää pohjavesienpilaamiskiellon, joka koskee myös pohjavesialueiden ulkopuolisia pohjavesiä. Alueiden luokittelua ollaan nyt muuttamassa EU-direktiivin mukaiseksi.

Käyttöön on otettu E-luokka, jonka tarkoituksena on suojella pohjavedestä riippuvaisia pintavesi- tai maaekosysteemejä. Esimerkki tällaisesta ekosysteemistä on pohjavesialueen reunalla sijaitseva tervaleppäkorpi, joka on riippuvainen pohjavedestä.

E-luokan käyttöönottoa pilotoidaan kevään aikana Hämeen ely-keskuksessa.

Ely-keskukset tunnistavat pohjavesialueista sellaiset, joissa sijaitsee riskejä aiheuttavaa ihmistoimintaa. Aineiden kynnysarvoja käytetään pohjaveden tilan arviointiin.

Jos jonkin aineen pitoisuus ylittää ympäristölaatunormin eli kynnysarvon, ely-keskus käynnistää arviointimenettelyn. Jos pohjavesialue luokitellaan arviointimenettelyssä huonoon tilaan, sille on suunniteltava EU:n vesipuitedirektiivin mukaisia parannustoimia. Tämä vaatii pitkäjänteistä suojelutoimintaa ja mahdollisesti toimintarajoituksiakin.

Pohjavesialueiden palautuminen ennalleen voi kestää vuosia tai vuosikymmeniä. Pohjaveden puhdistaminen on kallista ja joskus jopa mahdotonta.

Useita Puolustusvoimien ampuma-alueita voivat uhata käyttörajoitukset tai ainakin mittavat pohjaveden suojaustoimet, jos Suomen ympäristökeskuksen (Syke) esitys pohjavesille haitallisista aineista hyväksytään.

Ampuma-alueiden pohjavesistä on löydetty terveydelle mahdollisesti haitallisia räjähdeainejäämiä, joista osa on päätynyt hanaveteen asti. Syke haluaa kolmelle pohjavedestä löydetylle räjähteelle kynnysarvot.

”Iso osa ampuma-alueista sijaitsee pohjavesialueella, joten onhan tämä huolenaihe”, sanoo johtaja Seppo Rekolainen Sykestä.

Räjähdysaineita on havaittu Rovajärven, Taipalsaaren, Niinisalon, Säkylän ja Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueiden pohjavesissä sekä Parkanon varikon pohjavedessä. Löydetyt ainejäämät ovat puolustusministeriön mukaan niin pieniä, ettei niistä ole vaaraa terveydelle.

Moni ampuma-alue perustettiin aikoinaan harjunselälle, jonka alla pohjavesialue sijaitsee, sillä harjunselällä ei ollut metsätaloudellista merkitystä.

Ensimmäisen kerran räjähdeainejäämiä tutkittiin vuosikymmenen alussa Säkylässä. Silloin Säkylänharjun pohjavedestä havaittiin pieniä määriä räjähdeainejäämiä.

”Se, että räjähdeaineita päätyy ympäristöön, taisi tulla kaikille yllätyksenä. Aiemmin oletettiin, että räjähdeaine palaa kokonaan räjähdyksessä. Analyysimenetelmien kehittyessä näitä aineita on todettu pieniä määriä pohjavedestäkin”, kertoo neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson ympäristöministeriöstä.

Hän painottaa, että ympäristönsuojelulain mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon mukaan voidaan jo nykyisinkin edellyttää suojaustoimia ja mahdollisia toiminnan rajoituksia.

Räjähdeaineita on päässyt pohjavesiin todennäköisesti vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä. Syke pohtii ampuma-alueille jopa käyttörajoituksia.

”Eihän vanhoille jäämille mahda oikein mitään, mutta uusien aineiden pääsy pohjaveteen on estettävä. Nyt on tärkeä suunnitella toiminta niin, ettei uusia jäämiä synny. Jos tähän ei pystytä, ongelmaksi nousee se, voidaanko toimintoja jatkaa”, Rekolainen sanoo.

Ympäristöministeriö ei ota kantaa vielä lausuntokierroksella olevaan Syken esitykseen.

”Olemme pyytäneet lausuntoja, ja asian käsittelevän työryhmän toimiaika päättyy maaliskuussa. Katsomme lausuntopalautteen ja vasta sen jälkeen jatkamme työryhmässä ja ministeriössä näiden aineiden ja niiden mahdollisten ympäristönlaatunormien osalta”, Gustafsson kertoo.

Puolustusministeriö on laatimassa lausuntoaan Syken esitykseen. Siinä ehdotetaan kolmelle räjähteelle kynnysarvoa. Ehdotetut arvot ovat kuitenkin selvästi tiukemmat kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

”Syke on tehnyt oman esityksensä siitä, mitä arvot voisivat olla”, kertoo suunnittelija Sami Heikkilä puolustusministeriöstä.

Heikkilän mukaan Puolustusvoimat seuraa ampuma-alueiden pohjavesitilannetta ympäristöntarkkailuohjelmiensa puitteissa. Puolustusvoimilla on noin kuusikymmentä tarkkailukohdetta, ja pohjavedestä otetaan säännöllisesti näytteitä.

Puolustusvoimien nykyisen linjauksen mukaan pohjavesille mahdollisesti haitallista toimintaa ei sijoiteta enää pohjavesialueille.

”Jos räjähdysaineita on päätynyt ampumaharjoitustoiminnan seurauksena pohjaveteen, tutkimme eri mahdollisuuksia asian kuntoon saattamiseksi. Yksi vaihtoehto on pintamaan käsitteleminen ja toinen pohjaveden puhdistaminen niin, ettei aineita joudu käyttöveteen.”

Heikkilä muistuttaa, että räjähdeainejäämät ovat syntyneet vuosikymmenien kuormituksen seurauksena eikä ampumaharjoitustoiminnan lakkauttaminen muuttaisi tilannetta.

”Keskeistä on haittojen ennaltaehkäisy. Pyrimme kehittämään sellaisia toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja, ettei aineita jatkossa joudu pohjavesiin”, Heikkilä sanoo.

Jarno Mela / Lehtikuva
Viideltä ampuma-alueelta on mitattu pohjaveden räjähdeainepitoisuuksia. Puolustusvoimien mukaan pitoisuudet eivät ole terveydelle vaarallisia.
Viideltä ampuma-alueelta on mitattu pohjaveden räjähdeainepitoisuuksia. Puolustusvoimien mukaan pitoisuudet eivät ole terveydelle vaarallisia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat