Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lukiolaisten liiton uusi puheenjohtaja: lukio päivitettävä nykyaikaan

Lukiolaisten liiton uusi puheenjohtaja Elli Luukkainen kaipaa opiskelijoille lisää valinnaisuutta.

Kotimaa
 
Markus Jokela / HS
Elli Luukkainen kannustaa kevään abiturientteja tavoittelemaan rohkeasti hullujakin ideoita. Luukkaisella se on nyt serbian kieli. ”Se voi osoittautua vääräksi poluksi, mutta katuisin, jos en olisi edes kokeillut.”
Elli Luukkainen kannustaa kevään abiturientteja tavoittelemaan rohkeasti hullujakin ideoita. Luukkaisella se on nyt serbian kieli. ”Se voi osoittautua vääräksi poluksi, mutta katuisin, jos en olisi edes kokeillut.” Kuva: Markus Jokela / HS
Kuka?

Elli Luukkainen

 Syntyi 13.9.1996 Pohjois-Karjalassa Kesälahdella, joka on nyt osa Kiteetä.

 Valmistui ylioppilaaksi keväällä 2015 Savonlinnan taidelukiosta.

 Opiskelee Helsingin yliopistossa länsi- ja eteläslaavilaisia kieliä ja kulttuureja.

 Toimii Suomen lukiolaisten liiton (SSL) puheenjohtajana vuoden 2016. Ollut jo aiemmin SLL:n liittohallituksessa, koulutuspoliittisen jaoksen puheenjohtajana ja Kaakkois-Suomen piirin varapuheenjohtajana.

Lukio kaipaa suurta remonttia, sanoo Suomen lukiolaisten liiton uusi puheenjohtaja Elli Luukkainen, 19. Taidelukiosta valmistunut Luukkainen haluaisi opintoihin lisää valinnanvapautta ja opetusmenetelmien uudistamista.

Valinnaisuus lisäisi musiikkia ja kieliä harrastavan Luukkaisen mukaan opiskelijoitten motivaatiota ja mahdollisuuksia syventyä joihinkin aineisiin oman kiinnostuksen mukaan.

”Etenkään ensimmäisenä lukuvuotena ei ehdi perehtyä oikein mihinkään”, Luukkainen valittaa ja huomauttaa, että pakollisia kursseja on lukiossa viitisenkymmentä ja oppiaineitakin parikymmentä. Osassa aineista on vain 1–2 pakollista kurssia. ”Tiedon sirpaleisuutta pitäisi purkaa”, Luukkainen vaatii.

Edellisten hallitusten aikana valmisteltu ja ensi syksynä toteutuva lukiouudistus jäi varsin vaatimattomaksi, eikä uusi hallitusohjelma mainitse lukiota ensinkään. Toisaalta se on hyväkin, sillä esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen uudistus tarkoittaa lähinnä säästöjä.

Luukkainen huomauttaa, että lukiokoulutuksen rahoituksesta onkin jo leikattu tuntuvasti.

”Tässä tilanteessa kokeilut ovat parempi kuin ei mitään”, Luukkainen viittaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) väläyttämään lukiokokeiluun, jossa niin tuntijako, oppimisympäristöt kuin uusi teknologiakin on määrä ottaa tarkasteluun, jotta yleissivistys vahvistuisi ja opetusmenetelmät uudistuisivat.

Ensi syksynä toteutettavasta lukiouudistuksesta Luukkainen löytää jotain hyvääkin, nimittäin teemakurssit, joilla on määrä opetella esimerkiksi ajattelun taitoja. Tosin näitä uusia, ainerajoja ylittäviä kursseja on vain kolme.

Luukkaista huolettaa lukioitten varsin epätasainen tietotekninen varustelu. Omien laitteiden vaatiminen ylioppilaskirjoituksissa voi olla kynnys mennä ylipäänsä lukioon.

Ylioppilastutkintoa Luukkainen sinänsä arvostaa lukion päättökokeena, vaikka aika ajoin sen kuoppaamistakin vaaditaan. Tutkinnossa pystytään Luukkaisen mukaan melko hyvin mittaamaan, mitä kolmessa vuodessa lukiossa on opittu. Hänen mielestään tarvitaan myös korkeakoulujen pääsykokeita, sillä ylioppilastutkinto ei mittaa kaikkea ja siinä voi myös epäonnistua.

Luukkainen perää nykyisen asemansa puolesta lukioon lisää opinto-ohjausta, vaikka ei ole sitä itse juuri kaivannutkaan.

Hän on saanut tukea ja esimerkkiä perheeltään, jossa neljä veljestä on muusikoita. ”Minustakin piti tulla ammattimuusikko”, laulun, alttoviulun, basson, pianon ja saksofonin hallitseva Luukkainen kertoo.

Musiikin kautta tuli myös herätys kieliin, sillä Luukkainen hullaantui Serbian euroviisusta muutama vuosi sitten.

Matkat Balkanille ovat vain syventäneet hullaantumista, ja abivuonna Luukkainen pyrki lukemaan kieliä Helsingin yliopistoon Sibelius-Akatemian musiikkiopintojen sijaan.

Haaveissa Luukkaisella on ammatti, jossa voisi yhdistää kieliä, kulttuuria, politiikkaa ja ylipäänsä vaikuttamista.

Sdp:n jäsenkirjankin Luukkainen ehti ottaa, mutta monista demarien koulutuspoliittisista linjauksista Luukkainen on ”vahvasti eri mieltä”. Esimerkiksi lukion ja ammattikoulun tutkintojen yhdistämistä hän ei kannata.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat