Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Perustulon kokeilu alkanee ensi vuonna – onko nyt kaikille luvassa helppoa rahaa?

Työnteon houkuttelevuutta yritetään lisätä kannustinloukkuja purkamalla

Kotimaa
 
Fakta

Perustuloa kokeillaan vuosina 2017–2018

 Perustulokokeilu on kirjattu Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan. Tarkoitus on kokeilla, voisiko sosiaaliturvaa muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia.

 Kelan johtama, eri tutkimuslaitosten tutkijoista koostuva ryhmä selvittää parhaillaan, miten kokeilu kannattaa toteuttaa. Selvitys valmistuu maaliskuun loppuun mennessä.

 Kokeilu toteutettaisiin vuosina 2017–2018.

Hallituksen alulle panemista uudistuksista perustulokokeilu on todennäköisesti tähän mennessä saanut eniten kansainvälistä huomiota, vaikka kokeilun aloittamista vasta suunnitellaan.

Maailman lehdissä on jo kerrottu perättömiä uutisia siitä, millaisia summia Suomen valtio aikoo maksaa kaikille kansalaisille perustulona.

Jos joku ehti kuvitella, että luvassa on helppoa rahaa kaikille, tämä haave tuskin toteutuu.

”Hallitusohjelmaan on kirjattu selvästi kokeilun tavoite: Miten sosiaaliturva toimisi niin, että työn vastaanottaminen olisi kaikissa tilanteissa kannattavaa”, sanoo professori Olli Kangas, joka johtaa perustulokokeilun valmistelutyötä Kelassa.

Pyrkimys on siis korjata kannustinloukkuja, jotka estävät varsinkin pienipalkkaisen työn vastaanottamista.

”Meillä on paljon päällekkäisiä, tulovähenteisiä perusturvaetuuksia, joiden määrä pienenee tulojen kasvaessa”, Kangas sanoo. ”Esimerkiksi toimeentulotuesta, asumistuesta ja työttömyysturvasta voi muodostua kokonaisuus, joka nostaa kynnystä ottaa työtä vastaan.”

Esimerkiksi 660 euron kuukausivuokraa maksavan helsinkiläisen työttömän yksinhuoltajan pitäisi saada varsin korkeaa palkkaa, jotta hänen kannattaa lähteä töihin. Hänen työtulojensa noustessa nollasta 2 500 euroon, käteen jäävät tulot nousevat vain 400 euroa.

Varsinkin lyhytkestoisen työn vastaanottaminen voi olla vaikeaa, kun tulosidonnaiset etuudet leikkautuvat tulojen myötä. Ongelma kasvaa pätkä- ja silpputöiden yleistyessä.

Lisäksi tavoitteena olisi yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, joka koostuu jo sadasta erilaisesta etuudesta eikä kohtele kaikkia tasavertaisesti.

Perustulomallia on tarkoitus kokeilla ensi ja sitä seuraavana vuonna.

Kelan vetämän valmistelutyön tehtävänä on selvittää maaliskuun loppuun mennessä eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Valmistelussa pitää myös ratkaista, tehdäänkö kokeilu jollain otoksella koko maassa vai rajatulla alueella. Otoksessa pitäisi olla useita tuhansia ihmisiä, jotta tulos on tieteellisesti pätevä.

Työryhmä harkitsee, pitäisikö lapset ja eläkeläiset jättää kokeilun ulkopuolelle. Heille työnteon kannustimilla ei ole merkitystä. ”Lasten perustulona on jo lapsilisä ja eläkeläisillä eläkkeet.” Harkittavaksi jää vielä se, jätetäänkö opiskelijat kokeilun ulkopuolelle.

Perustuslain mukaan kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Onko silloin mahdollista, että joillakin kansalaisilla olisi perustulokokeilun ajan erilainen sosiaaliturva kuin toisilla?

”Yhteiskunnallisesti merkittävä kokeilu on hyväksyttävä peruste poiketa tietyin edellytyksin yhdenvertaisuuden periaatteesta”, sanoo akatemiaprofessori Kaarlo Tuori, joka osallistuu Kelan tutkimusryhmässä perustulokokeilun valmisteluun.

Itse perustulon pitäisi täyttää perustuslain määräykset siitä, että jokaiselle on taattava riittävä toimeentulo inhimilliseen elämään.

”Jos perustulo korvaa toimeentulotuen perusosan, sen tason on oltava vähintään vastaavan suuruinen.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat