Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi Hennalan vastaanottokeskus on usein otsikoissa – poliisi kertoo syyn

Lahden Hennala on usein otsikoissa, Keuruun vastaanotto­keskus ei.

Kotimaa
 
Tällaisiin telttoihin turvapaikanhakijoita majoitetaan pakkasessa
Tällaisiin telttoihin turvapaikanhakijoita majoitetaan pakkasessa
Turvapaikanhakijoiden kriisiteltta toimii kovassa pakkasessakin, jos muualta tilat loppuvat kesken. SPR esitteli telttaa HSTV:lle Keuruulla. Toimittaja Jukka Harju, kuvaus ja leikkaus Rami Marjamäki
Fakta

Miehiä ja perheitä

  Keuruun keskus on SPR:n suurin vastaanottokeskus. Miehet on majoitettu entisiin armeijan kasarmeihin.

  Perheet on majoitettu lähialueen kerrostaloihin, alaikäiset lähistöllä sijaitsevaan entiseen hotelliin.

Keuruu. Lahden Hennalan vastaanottokeskus saa usein huomiota osakseen häiriöiden ja poliisitehtävien vuoksi. Lähes samankokoinen Keuruun vastaanottokeskus sen sijaan ei.

Mikä selittää eron?

”Tätä mekin mietimme. Poliisin näkökulmasta ensimmäinen syy on yksikön koko. Mutta se on monien asioiden summa”, sanoo komisario Pekka Kokkonen Lahdesta.

Hänen mukaansa poliisitehtävät kohdistuvat lähes aina isoihin yksiköihin, kuten Hennalaan, Forssaan ja Heinolaan ja vain harvoin pieniin, alle 200 hengen yksiköihin.

Keskuksen rauha riippuu hänen mukaansa myös siitä, millaisia henkilöitä ja miten paljon vastakkaisia ryhmiä samoihin tiloihin on sijoitettu. Aluksi erotteluja ei juuri voitu tehdä.

”Kerran Hennalassa juttelin turvapaikanhakijan kanssa, ja hän sanoi, että tässä samassa tuvassa viereisessä pedissä nukkuu mies, jota hän lähti pakoon Irakissa. Onhan se surullista ja ymmärrettävää, että riitoja tulee.”

Myös poliisihallituksessa asiaa on pohdittu.

”On tietyt paikat, jotka ovat jatkuvasti tapetilla, ja sitten on isojakin yksikköjä, joissa ei ole mitään ongelmia. Riitoja on aiheutunut samasta syystä kuin lähtömaissa”, sanoo poliisitarkastaja Tommi Reen.

Keuruun keskusta poliisi pitää rauhallisena – ja siltä siellä tuntuukin.

Keuruun entisen pioneerirykmentin tuvat ovat taas nuoria miehiä täynnä, nyt irakilaisia ja afganistanilaisia turvapaikanhakijoita. He tekevät entisestä varuskunnasta yhden Suomen suurimmista vastaanottokeskuksista.

Kasarmin tupien ovilla lojuu erilaisia miesten kenkiä, osa takaa lyttyyn astuttuja. Puisten kerrossänkyjen moni alapunkka on eristetty lakanalla. Niin saa edes vähän yksityisyyttä isossa miesryhmässä.

Heti kasarmin lumisella pihalla näkee miehen paljain jaloin pelkissä sandaaleissa kävelevän ruokalasta kohti kasarmia, vaikka pakkasta on yli kymmenen astetta. Niihin lyttyyn astuttuihin kenkiin palataan vielä myöhemmin.

Odottaminen on miehillä jatkunut jo kuukausia, ja se jatkuu vielä kuukausia. Tämän voi aistia, kun katselee keskellä päivää punkissaan makoilevia tai ikkunoiden ääressä sätkiä kääriviä miehiä. Täällä ei kenelläkään ole kiire.

Rami Marjamäki
Keuruun vastaanottokeskuksen johtaja Rasul Azizan tuli itsekin kiintiöpakolaisena Suomeen Iranista vuonna 1997.
Keuruun vastaanottokeskuksen johtaja Rasul Azizan tuli itsekin kiintiöpakolaisena Suomeen Iranista vuonna 1997.

Johtaja on itsekin kiintiöpakolaisena Iranista vuonna 1997 tullut Rasul Azizan, joka nyt vetää hyvällä suomen kielellä noin 550 asukkaan vastaanottokeskusta. Takana on iso urakka, jotta asukkaat saatiin majoittumaan lokakuun lopussa.

”Tämä oli pelkkä runko silloin. Piti hankkia kaikki, esimerkiksi patjat, sängyt, astiat, jääkaapit ja kaapit. Kyllä me paljon siivosimmekin”, Azizan sanoo.

Nyt käytössä on kuntosali, sisäpelikenttä, pingis, biljardi, tv-huoneet. Ratkaisuja miehet alkavat saada ehkä joskus keväällä.

Keskuksen arkea rytmittää ruokailu. Aamupala alkaa yhdeksältä, lounas alkaa yhdeltätoista, ja illallinen on neljästä kuuteen. Sen yhteydessä voi kerätä myös iltapalan ja seuraavan aamun aamupalan, siksi tuvissa on jääkaapit. Ei tarvitse herätä varhain.

Johtajan mukaan arki on sujunut rauhallisesti eikä uhkia ole sisältä eikä ulkoa. Poliisi on soitettu paikalle pari kertaa.

”Sillä on haluttu näyttää asiakkaille, että asioiden pitää mennä lainsäädännön mukaan. Jos on häiriöitä, viranomainen hoitaa asian. Muutaman kerran myös paikalliset nuoret ovat ajelleet autolla häiritsevästi alueella.”

Eri ryhmien välillä ei hänen mukaansa kitkaa ole, koska kaikilla on nyt yhteinen kohtalo ja kaikki ovat samasta syystä eli kotimaansa heikon turvallisuuden vuoksi lähteneet.

Rami Marjamäki
Afganistanilaisten puhemiehestä Farhad Ashrafista on tullut yhteisön tulkki kielitaitonsa vuoksi. Moni vastaanottokeskuksen miehistä on avojaloin, vaikka tiloissa ei erityisen lämmin olekaan.
Afganistanilaisten puhemiehestä Farhad Ashrafista on tullut yhteisön tulkki kielitaitonsa vuoksi. Moni vastaanottokeskuksen miehistä on avojaloin, vaikka tiloissa ei erityisen lämmin olekaan.

Oppaaksi kerroksiin lähtee afganistanilainen Farhad Ashrafi. Hän johdattaa tupaan, jossa moni on paljain jaloin, vaikka tiloissa ei erityisen lämmin olekaan.

He haluavat ensimmäiseksi kertoa tuntevansa iloa siitä, että voivat olla rauhallisessa Suomessa.

”Tärkeintä on se, että tuntee taas olevansa ihminen. Omassa maassa sota on jatkunut jo vuosikymmeniä”, sanoo yksi. Kukaan ei halua kertoa nimeään. Yksi sanoo toivovansa, että saa vaimonsa ja kaksi lastaan Suomeen myöhemmin, mutta valtaosa on naimattomia miehiä.

Toinen kertoo, että nyt voi vihdoin nukkua yöt rauhassa, kun ei tarvitse pelätä väkivaltaa ja asemiehiä. Moni mainitsee Daeshin eli Isisin ja Talibanin.

Keuruun vastaanottokeskus ei kuitenkaan ole paratiisi. Tylsä arki, odottaminen ja pakkanen raastavat miehiä, jotka haluaisivat asua lähempänä elämää, eivät keskellä metsää keskenään.

Selviää myös syy lyttykengille. Sängyn laidalla istuu mies, jolla on sellaiset jalassaan. Lenkkarit kokoa 38, kun miehen jalka on kokoa 42. Keskus toimii vaate- ja tavaralahjoituksilla.

Miehet saavat avustusta noin 90 euroa kuussa. Se on kolme euroa päivää kohden. Sen verran maksaa bussilippu keskustaan, ja sen saa myös menemään kokonaan sätkätupakkaan. Näkyy ikkunalaudalla kaksi tyhjää Karjala-tölkkiäkin. Uskonto kieltää, mutta jotkut silti joskus juovat, sanoo Ashrafi.

On pakko kysyä: mitä jos tulee kielteinen päätös?

”Kukaan ei halua takaisin. Ne tappaa ensin, kysyy sitten.”

”Jos Suomi vie meidät sinne, tulemme johonkin toiseen EU-maahan takaisin.”

Keuruu on elänyt keskuksen kanssa nyt runsaat kaksi kuukautta, ja mielipiteet vaihtelevat. Infotaululle joku on spray-maalannut muslim shit fuckers.

”Alussa oli hirveä vastustus, ja nyt kun se keskus on täällä, mitään ei ole tapahtunut, minkäänlaista välikohtausta ei ole ollut”, sanoo 65-vuotias nainen, joka ei halua sanoa nimeään.

”Itselläni ei ole ollut hankaluuksia heidän kanssaan, mutta sellaista olen kuullut, että ovat seurailleet ja kuvanneet nuoria tyttöjä. Olen siksi vienyt lastenlapsia kouluun”, sanoo Seppo Mäkinen.

”Täällä on ollut katupartiotoimintaa, olen siinä vapaaehtoisena itsekin mukana. Mutta jos suomalaiset käyvät niiden kimppuun, niin kyllä me siihenkin väliin mennään.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat