Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi sääpalveluiden ennusteissa on jopa kymmenen asteen eroja?

Kotimaa
 
Kuvakaappaus Ilta-Sanomien Supersää -palvelusta.
Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan sääennusteet viikonlopulle.
Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan sääennusteet viikonlopulle. Kuva: Kuvakaappaus Ilta-Sanomien Supersää -palvelusta.

Pakkasen tarkkaa lukemaa on vaikea ennustaa. Sen voi huomata, kun tarkastelee, mitä eri ennusteet lupaavat lähipäivien lämpötiloiksi.

Esimerkiksi Helsingin Maunulassa saatiin lauantaina Ilmatieteen laitokselta ja Forecalta alueelle ennusteet, jotka poikkesivat huomattavasti toisistaan. Foreca ennusti parhaimmillaan yli kymmenen astetta vähäisempää pakkasta alkuviikoksi.

Mistä tällainen johtuu?

”Niissä on hirmuisesti eroja”, sanoo HS:n meteorologi Jesse Heikkilä.

”Lämpötilat on vaikeimmin ennustettavia juuri tällaisissa heikkotuulisissa ja selkeissä korkeapaineen alla vallitsevissa pakkastilanteissa. Se on aika yleinen hankala tilanne. Siksi meilläkin käytetään ennemmin pakkashaarukkaa, sanotaan esimerkiksi miinus kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen”, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa eroja selittää varsinkin se, millainen säämalli eli tietokoneohjelma on käytössä ja millaisia parametrejä eli muuttujia se saa mitatuista havainnoista käyttöönsä. Myös pilvisyys vaikuttaa paljon, koska pilvipeite toimii eristeenä maanpinnan ja ylemmän ilmakehän kanssa, ja tällä tavoin vaikuttaa myös pintalämpötilaan. Mitä pilvisempää, sitä lämpimämpää.

Lämpötila pakkasilla voi olla hyvin erilainen maanpinnassa ja vaikkapa kahden metrin korkeudessa.

”Kovissa pakkastilanteissa ilmakehä on usein stabiilisti kerrostunut ja se tarkoittaa, että ilma ei juuri sekoitu ja maanpinta luovuttaa lämpöä. Silloin maanpinnassa on tosi kylmää, mutta tosi nopeasti lämpötila voi kasvaa korkeuden mukana jo lyhyelläkin matkalla. Tyypillisesti ilma kylmenee korkeuden mukana. Tämä vaikeuttaa lämpötilan tarkkaa ennustamista.”

Lämpötilaerojen ongelma tunnetaan myös Ilmatieteen laitoksella. Suuri vaikuttava tekijä on pilvisyys, sanoo päivystävä meteorologi Mikko Laine. Jos pystyttäisiin ennustamaan tarkasti pilvien sijainti, tiedettäisiin myös tarkempi lämpötila.

”Talvella kun sää selkenee, kylmenee heti. Jos tulee pilvi päälle, rupeaa lämpenemään. Pilvisyysennuste on aina hankala”, Laine sanoo.

”Pilvisyys selittää isoja eroja. Kun toisessa ennusteessa on selkeätä ja toisessa pilvistä, siinä tulee näitä isoja lämpötilaeroja.”

Hän sanoo, että ongelma on olemassa vielä vuosia. Nykyiset säämallit eivät vielä kykene sitä poistamaan.

HS:n sääpalvelu löytyy täältä.

Päivän sää 17.1.
Päivän sää 17.1.
Kuvakaappaus Ilta-Sanomien Supersää -palvelusta.
Pakkaslukemat vaihtelevat ennusteesta riippuen.
Pakkaslukemat vaihtelevat ennusteesta riippuen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat