Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Raskaana olevat naiset tupakoivat Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa

Tupakointi on yleisintä alle 20-vuotiailla raskaana olevilla naisilla – joka toinen heistä tupakoi.

Kotimaa
 
Rosemarie Särkkä
Suomessa alle 20-vuotiaista lähes joka toinen tupakoi raskaana ollessaan.
Suomessa alle 20-vuotiaista lähes joka toinen tupakoi raskaana ollessaan. Kuva: Rosemarie Särkkä

Suomalaisnaiset tupakoivat raskaana olleessaan enemmän kuin naiset muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa raskaana olevien tupakointi on vähentynyt yli 20 vuoden ajan. Suomessa vastaavaa ei ole tapahtunut.

Suomalaisnaisista noin 15 prosenttia tupakoi alkuraskaudessa.

”Luku on pysynyt tasaisena jo 30 vuotta. Esimerkiksi Ruotsissa 1980-luvun alussa joka kolmas tupakoi raskauden alussa, nyt enää alle kuusi prosenttia”, sanoo tutkijalääkäri Mikael Ekblad, joka tutki raskaudenaikaista tupakointia väitöskirjassaan 2013.

Suomessakin yhä useampi eli joka toinen nainen lopettaa tupakoinnin raskauden aikana. Silti loppuraskauden tupakointi on Suomessa selvästi Ruotsia ja Norjaa yleisempää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan Suomessa naisten tupakointi yleistyi muita Pohjoismaita myöhemmin. Siksi se kääntyi myös laskuun muita myöhemmin.

”Meillä oikeastaan vasta vuodesta 2010 naisten tupakointi on alkanut vähentyä. Raskaana olevissakin 2014 näkyy pikku liikahdus, että luku lähtisi laskemaan. Sitä on jo kauan odotettu”, Gissler sanoo.

”Tähän vaikuttaa terveysvalistus ja yleinen mielipide, joka on nykyään tupakoinnin vastainen.”

Raskaudenaikaisen tupakoinnin todennäköisyyttä lisäävät esimerkiksi äidin nuori ikä ja se, että äiti ei ole parisuhteessa.

Alle 20-vuotiaista lähes joka toinen tupakoi raskaana, alle 25-vuotiaista joka neljäs. Sitä vanhemmat naiset polttavat selvästi harvemmin.

Gisslerin mukaan Suomessa on hieman muita Pohjoismaita enemmän alle 20-vuotiaana synnyttäviä. Täälläkin alle 20-vuotiaiden synnytykset ovat vähentyneet, mutta samalla heidän ikäryhmässään raskaudenaikainen tupakointi on lisääntynyt.

Se johtuu ryhmän valikoitumisesta.

”He, jotka hankkivat nykyään lapsia alle kaksikymppisinä ovat hyvin erilainen ryhmä kuin 25 vuotta sitten. Heitä koskevat muutkin elämänhallintaan liittyvät riskitekijät”, Gissler sanoo.

Esimerkiksi Helsingin eteläisissä kaupunginosissa raskauden alussa tupakoi kolmisen prosenttia naisista, idässä lähes kymmenen prosenttia.

”Tupakoijien joukossa on paljon kouluttamattomuutta ja muutenkin hankaluuksia elämäntilanteissa”, sanoo idän neuvoloiden ja perhetyön ylihoitaja Anni Mäkinen.

Äidit tupakoivat todennäköisimmin ensiraskautensa alussa, mutta ensiraskauden aikana he todennäköisimmin myös lopettavat tupakoinnin.

”Äidit ovat motivoituneimpia lopettamaan tupakoinnin, kun he ovat ensimmäistä kertaa raskaana. Etenkin heihin tupakkavalistusta pitäisi kohdentaa”, Ekblad sanoo.

Neuvolassa tupakointi ja päihteet otetaan puheeksi jo ensikäynnillä. Mäkisen mukaan aihetta pidetään esillä läpi raskauden.

”Yritämme motivoida, kannustaa ja lämpimästi lähestyä äitiä ilman, että hän kokee kohtaavansa painostusta. Monet hyötyvät siitä tiedosta, että miten tupakka vaikuttaa raskauteen ja sikiön ja vanhempien terveyteen”, Mäkinen sanoo.

”Tehokkain keino on kuitenkin yleisen ilmapiirin muutos tupakointia kohtaan. Nuorten keskuudessakin sen suosio onkin laskenut.”

Ekblad kannustaa satsaamaan myös isiin.

”Jos isäkin lopettaa, todennäköisyys on moninkertainen, että myös äiti pääsee irti tupakasta”, hän sanoo.

Äidin tupakointi vaikuttaa lapsen terveyteen pitkään

Raskaudenaikainen tupakka-altistus vaikuttaa monin tavoin syntyvän lapsen terveyteen. Osa vaikutuksista näkyy vasta aikuisena.

Tupakan myrkylliset aineet heikentävät sikiön kasvua. Tupakoivien äitien vauvat syntyvät pienempinä, ja heillä on pienempi päänympärys. Pieni syntymäpaino altistaa aikuisena lihavuudelle. Myös kakkostyypin diabetes on yleisempää.

Äidin tupakointi raskauden aikana lisää myös lapsen psyykkistä sairastavuutta. Mikael Ekbladin tutkimuksessa tupakoimattomien äitien lapsista 14 prosenttia sai erikoissairaanhoidossa psykiatrisen diagnoosin. Alle kymmenen savuketta päivässä polttavien äitien lapsista joka viides lapsi sai diagnoosin, yli kymmenellä savukkeella joka neljäs.

Ekblad tutki myös pikkukeskosia, joiden äidit olivat polttaneet raskaana. Vauvojen etuaivolohkot ja pikkuaivojen tilavuudet olivat pienempiä.

”Ne ovat tärkeitä aivoalueita normaalille psyykkiselle kehitykselle”, Ekblad sanoo.

Tupakka vaikuttaa myös muun muassa sikiön suoliston kehitykseen, ja nostaa koliikkiriskiä. Se saattaa heikentää myös lasten lisääntymisterveyttä aikuisena, etenkin pojilla.

Äidin kohdussa tupakalle altistuneet vauvat sairastuvat myös muita yleisemmin astmaan. Nuorina aikuisina he ovat myös muita alttiimpia nikotiiniriippuvaisuudelle.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat