Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helmikuu lisää kuoleman vaaraa – hakukone paljastaa suomalaisten kuolemat päivämäärien mukaan

Suomalaisia kuolee keskimääräistä enemmän helmikuussa, juhannuksena ja joulun aikaan. Syntymien huippuaika on siirtynyt kesään.

Kotimaa
 
Vilja Vehkaoja / Lehtikuva
Muun muassa sydän- ja verisuonitaudit pahenevat talvella, mikä nostaa vuodenajan kuolleisuuslukuja.
Muun muassa sydän- ja verisuonitaudit pahenevat talvella, mikä nostaa vuodenajan kuolleisuuslukuja. Kuva: Vilja Vehkaoja / Lehtikuva
Fakta

Verenkiertoelinten sairaudetyleisin kuolemansyy

 Suomalaisten yleisin kuolinsyy ovat verenkiertoelinten sairaudet. Niihin kuolee hieman enemmän naisia kuin miehiä.

 Kasvaimet ovat toiseksi yleisin kuolinsyy, työikäisillä yleisin.

 Lähes joka kolmas kuollut työikäinen menehtyi tapaturmien, itsemurhien tai alkoholiperäisten syiden takia.

Vuosi 2016 on vasta alussa, mutta jo nyt tiedetään, että tulossa on päiviä, jolloin ihmisiä syntyy ja kuolee enemmän kuin muulloin.

Ensimmäinen niistä koettiin heti vuoden vaihduttua. Tilastokeskuksen väestötilastot viideltä viime vuodelta osoittavat, että uudenvuodenpäivänä kuolee keskimääräistä enemmän ihmisiä.

Samanlaisia huippupäiviä on myös talvella, etenkin helmikuussa ja joulun aikaan sekä juhannuksena.

Syntymät jakaantuvat eri tavalla. Lapsia syntyy keskimääräistä enemmän kesällä mutta ei maaliskuussa, kuten ennen.

”Maaliskuun huippua ei näy enää”, sanoo tutkija Jessica Nisén Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.

”Se jatkui 1990-luvun puoliväliin asti, mutta 2000-luvun alkupuolella havaittiin, että lapsia syntyy heinä–elokuussa enemmän kuin maaliskuussa.”

Kesään osuu eniten syntymiä nykyään myös muissa Pohjoismaissa. Loppuvuosi taas on syntyvyyden kannalta hiljaisinta aikaa. ”Lapsen saantia talvea vasten ei ehkä pidetä ihanteellisena”, Nisén pohtii.

Kaikkein vähiten lapsia syntyy joulupäivänä ja tapaninpäivänä. Syy on ilmeisesti sairaaloiden käytännöissä: niille päiville ei suunnitella keisarileikkauksia eikä synnytysten käynnistyksiä.

Syntymien vaihteluun vuodenaikojen mukaan voivat vaikuttaa sekä biologiset että kulttuuriset seikat, Nisén arvioi. Vähäinen auringonvalo tai äärimmäinen lämpötila voivat heikentää hedelmällisyyttä, mutta myös juhlapyhien ja lomien ajoitus saattaa vaikuttaa.

Nykyihmiset ehkä suunnittelevat lasten saantiakin enemmän, kun käytössä on tehokkaita ehkäisymenetelmiä, Nisén ja Helsingin yliopiston sosiologian professori Pekka Martikainen pohtivat. Suomessa on havaittu, että kesävauvoja saavat etenkin alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät.

Tätä tukevia havaintoja on muualtakin. Esimerkiksi Tšekissä on todettu, että alle 20-vuotiaat ja yli 34-vuotiaat naiset saavat lapsia suhteellisen tasaisesti vuoden mittaan. Sen sijaan 25–34-vuotiailla, korkeasti koulutetuilla ja vakaassa parisuhteessa elävillä naisilla syntymien ajankohdat vaihtelevat selvästi.

Kuolemien ajankohdat vaihtelevat ikäryhmän mukaan. Iäkkäiden pitkäaikaiset sairaudet pahenevat usein talvella, nuoremmat taas kuluttavat runsaasti alkoholia juhlapyhinä, Martikainen kiteyttää.

Hän havaitsi jälkimmäisen Helsingin yliopiston ja Stakesin tutkimuksessa, jonka mukaan riski kuolla päihtymisen takia kasvaa viikonloppuina ja juhlapyhinä.

Vaara on suurimmillaan juhannuspäivänä, mutta se on ilmeinen myös juhannusaattona, jouluaattona ja uudenvuodenaattona. Runsas alkoholin käyttö lisää alttiutta tapaturmiin ja väkivaltaisiin kuolemiin.

Joulunaikaan ihmisiä menehtyy myös sydänäkkikuolemiin: elämä päättyy sairaalan ulkopuolella tai ensiavussa.

”On arveltu, että erityisesti juhlapyhinä ihmiset viivyttelevät sairaalaan lähtöä, ja yhtäkkiä onkin liian myöhäistä”, summaa tutkimusprofessori Veikko Salomaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Suuri osa vuoden mittaan kuolleista on iäkkäitä, Martikainen sanoo. Iäkkäillä taas on usein monia pitkäaikaisia sairauksia, joiden oireet hankaloituvat pakkasessa. Päälle voi tulla influenssa.

Etenkin sydän- verisuonitaudit ja hengityselinten sairaudet, kuten keuhkoahtaumatauti pahenevat helposti talvella.

Kylmä talvi sinänsä ei lisää kuolemia Suomessa.

Britannian kansallinen tilastotoimisto ONS arvioi äskettäin, että viime talvi aiheutti 44 000 ylimääräistä kuolemaa Englannissa ja Walesissa. Yksi syy on rahapula: miljoonilla ikäihmisillä ei ole varaa lämmittää kotejaan tarpeeksi.

Hellekin voi olla kohtalokas ikäihmisille. Poikkeuksellisen monia ihmisiä kuoli 6. elokuuta 2010, jolloin helteet olivat jatkuneet viikkokausia.

Heinäkuun lopussa 2010 mitattiin Suomen helle-ennätys 37,2 astetta. Helleaallot lisäävät ikäihmisten vaaraa kuolla, varoittaa usean sairaanhoitopiirin Kuumainfo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat