Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miten päivähoito muuttuu – kunnat vakuuttavat luottavansa vanhempiin

Kotimaa
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Lyhyitä työpätkiä tekevä Ami Lindholm haki 4-vuotiaan tyttärensä Saaran päiväkodista Tikkurilassa Vantaalla. Lindholmin mielestä on hämmentävää, että lasten päivähoito-oikeus voi jatkossa vaihdella kuntakohtaisesti. ”Jos asuisin edellisen juna-aseman kohdalla Helsingin Puistolassa, tilanne olisi erilainen.”
Lyhyitä työpätkiä tekevä Ami Lindholm haki 4-vuotiaan tyttärensä Saaran päiväkodista Tikkurilassa Vantaalla. Lindholmin mielestä on hämmentävää, että lasten päivähoito-oikeus voi jatkossa vaihdella kuntakohtaisesti. ”Jos asuisin edellisen juna-aseman kohdalla Helsingin Puistolassa, tilanne olisi erilainen.” Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Tästä on kyse

Kunnat päättävät leikkausten toteutuksesta

 Eduskunta päätti joulukuussa rajata lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti.

 Hallitus kasvatti asetusmuutoksella päiväkodin yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuslain muutos tulee voimaan elokuun alussa.

 Kunnat voivat itse päättää, toteuttavatko ne päivähoidon leikkauksia vai eivät. Monet kunnat ratkaisivat asian talousarvion yhteydessä ja voivat päättää asiasta aina uudelleen.

Päivähoidossa olevien lasten vanhempien elämäntilanteiden selvittelyyn ei muodosteta valtavaa valvontakoneistoa, lasten päivähoito-oikeutta rajaavat kunnat vakuuttavat.

Eduskunta päätti joulukuussa rajata lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä, yrittäjiä tai opiskele päätoimisesti.

Vanhemmat joutuvat jatkossa esittämään perustelut päivähoidon järjestäjälle, jos he katsovat tarvitsevansa lapselleen laajemman hoitoajan. Useat kunnat suunnittelevat, että esimerkiksi työtilanteesta kertominen onnistuu pelkällä vanhempien ilmoituksella.

”Hallinnollista työtä ei haluta lisätä. Perheen tulee itse antaa selvitys tilanteestaan, ja siihen luotetaan”, Vantaan varhaiskasvatusjohtaja Sole Askola-Vehviläinen sanoo.

Hallituksen arvion mukaan noin 11 000 lasta siirtyisi elokuussa voimaan tulevan lainmuutoksen myötä kokoaikaisesta hoidosta osa-aikaiseen hoitoon.

Todellisuudessa lasten määrää pienentää se, että monet kunnat, kuten Helsinki ja Tampere, eivät aio toteuttaa päivähoitoleikkauksia, vaan lapset pääsevät hoitoon entiseen malliin.

Jatkossa myös työttömän, osa-aikaisesti työtä tekevän tai perhevapaalla olevan vanhemman lapsi voi saada 20:tä viikkotuntia pidempää varhaiskasvatusta, jos se on lapsen kehityksen tai perheen olosuhteiden takia tarpeen.

Laissa syitä ei luetella tarkasti, mutta lakiehdotuksen perusteluissa kerrotaan, että kokoaikaista hoitoa voi saada esimerkiksi lapsen fyysisen tai sosiaalisen kehityksen tuen tarpeen perusteella tai jos vanhemmilla on terveys- tai päihdeongelmia. On kuntien vastuulla, miten ne näistä perusteista vanhemmille tiedottavat.

Käytännössä keskustelu pidemmän hoitoajan tarpeesta käydään monessa kunnassa päiväkotitasolla. Kynnys pidemmän hoitoajan saamiseen pitäisi olla matala, opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto sanoo.

”Jos kunta ja vanhemmat ovat eri mieltä, kunta voi pyytää esimerkiksi sosiaali- ja terveysviranomaisten lausuntoja. On kuitenkin toivottu, ettei niihin tarvitsisi turvautua, vaan päätös syntyisi yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa.”

Asiantuntijat ovat epäilleet, ettei pidemmän hoitoajan tarpeessa olevilla perheillä ole välttämättä tietoa, halua tai voimavaroja hakea sitä erikseen.

”Jos perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia, vanhemmilla ei ole välttämättä voimavaroja lähteä käymään tällaista keskustelua. Jos päiväkodin henkilöstöön on jo luottamuksellinen suhde, tilanteesta on helpompi puhua”, sanoo tutkimuspäällikkö Minna Salmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lahden päivähoitojohtaja Mika Harju epäilee, että kunnat saattavat soveltaa pidemmän hoitoajan sosiaalisia perusteita eri tavoin.

”Iso vaikutus on sillä, miten sosiaalisia, perhe- ja lapsikohtaisia syitä tulkitaan. Lähteekö joku kunta rajaamaan hoito-oikeutta tarkemmin vai lähdetäänkö aidosti perheiden tarpeista.”

Kuopion varhaiskasvatusjohtajan Pekka Lindellin mielestä vanhemmat osaavat arvioida parhaiten, onko heidän lapsensa päivähoidon tarpeella sosiaalisia tai kasvatuksellisia syitä.

”Kerromme, että lain mukaan perheellä on oikeus vain rajatumpaan tuntimäärään. Mutta jos perhe itse näkee tarpeensa toisin, sen mukaan eletään”, hän lupaa.

Päivähoitoa rajaavat kunnat suunnittelevat parhaillaan, miten uudistus toteutetaan.

Haasteita aiheuttaa esimerkiksi se, että osa-aikaista hoitoa pitäisi tarjota sekä osapäiväisenä että -viikkoisena, eikä lapsen päiväkoti saisi vaihtua.

Lisäksi pitäisi saada todellisia säästöjä.

Jotkut kunnat tekevät suunnittelutyötä yhdessä vanhempien kanssa.

Esimerkiksi Vantaa kysyi loppuvuodesta kaupunkilaisilta, mikä olisi paras tapa järjestää 20 tuntia viikossa tarjottava varhaiskasvatus.

”Suurin osa lähestyy tätä lapsen näkökulmasta niin, että lapsen pitäisi olla päiväkodissa joka päivä säännöllisesti ja samassa ryhmässä”, Askola-Vehviläinen kertoo.

Tämä on myös ammattilaisten mielestä fiksuinta: tällä rytmillä voidaan saavuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteet, ja lapsi sitoutuu osaksi ryhmäänsä.

Ne kunnat, jotka eivät toteuta päivähoitoleikkauksia, maksavat laajemman palvelun omasta pussistaan. Valtionosuudet jaetaan kunnille saman periaatteen mukaan.

Tämä voi johtaa säästöihin muualla, kuten esimerkiksi Helsingissä pohditaan.

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) väläyttää mahdollisuutta puuttua kotihoidon kuntalisään, koska se on Helsingissä muita kuntia korkeammalla tasolla.

Säästöjä saatetaan tarvita, jos lasten määrä kasvaa edelleen niin, ettei varhaiskasvatus pysy riittävästi budjetissaan.

”Toivon tietysti, että tällaisia säästöjä ei tarvitse tehdä.”

Osassa kunnista päätöksiä subjektiivisen päivähoidon rajauksesta ei ole vielä tehty. Esimerkiksi Espoo alkaa käsitellä asiaa lautakunnissa tällä viikolla, ja valtuuston on tarkoitus päättää asiasta helmikuun 15. päivä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat