Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jussi Niinistö: Suomi voi saada sotilaallista apua, jos siitä on hyötyä antajalle

Puolustusvoimat selvittää, miten vaarallisimmat kovapanosammunnat voisi toteuttaa turvallisemmin.

Kotimaa
 
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) puhui valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa Helsingissä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) puhui valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa Helsingissä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) pitää Suomen kannalta rohkaisevana sitä, että EU:n keskinäisen avunannon velvoite näytti toimivan hyvin Ranskan marraskuisen terrori-iskujen jälkeen. Hänen mukaansa iskuilla ja niiden seurauksilla onkin huomattavaa merkitystä Suomen maanpuolustuksen kannalta.

Niinistö puhui valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa Helsingissä maanantaiaamuna.

Niinistö pohti sitä, voisiko EU:n keskinäisen avunannon velvoite toimia myös Suomen kohdalla, jos sitä tarvittaisiin.

”Nyt näemme, miten pitkälle solidaarisuus kantaa. Lopullisten johtopäätösten kohdalla on kuitenkin syytä muistaa vanha totuus − apua saa, kuului liittoumaan tai ei, jos siitä on hyötyä myös avun antajalle”, Niinistö sanoi.

Niinistö kuvasi puheessaan Isis-taistelijoita ”barbaareiksi”.

Niinistön mukaan Euroopan turvallisuuskehityksessä on parin viime vuoden aikana otettu takapakkia.

”Turvallisuuttamme akuuteimmin uhkaavat tekijät, hallitsematon maahanmuutto ja terrorismi, kuuluvat suomalaisessa kokonaisturvallisuuden kentässä sisäministeriön hallinnonalan vastuulle. Raja sisäisten ja ulkoisten uhkien ja EU-jäsenyyden myötä myös kansallisten ja monikansallisten uhkien välillä ovat kuitenkin hämärtymässä.”

Niinistö kertoi, että lainvalmistelu kansainvälisen sotilaallisen avun antamiseksi ja vastaanottamiseksi on loppusuoralla. Hallituksen esitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi jo kevätistuntokaudella.

”Uuden lain myötä mahdollisuutemme sotilaallisen avun antamiseen monipuolistuvat, mutta mikä tärkeintä, se mahdollistaa myös avun vastaanottamisen – jos sitä joskus tarvitsemme”, Niinistö sanoi.

Niinistö huomautti, että myös lakiin Puolustusvoimista on tulossa muutoksia, jotka liittyvät Puolustusvoimien henkilöstön asemaan voimakeinoja sisältävissä tehtävissä ja kansainvälistä apua annettaessa. Kyse on siitä, voidaanko suomalaista kantahenkilökuntaa käskeä ulkomaille sotimaan. Nykylain mukaan ei voi.

”Kun kyse on Lissabonin sopimusvelvoitteen mukaisesta suorasta sotilaallisesta avusta, ei pelkkä vapaaehtoisuus riitä. Uskottavuuden nimissä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä on tarvittaessa voitava myös käskeä tiettyihin tehtäviin.”

Hän toisti aiemman kantansa, että kriisinhallintaan osallistuminen voi jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen.

Puolustusministeri puuttui myös sotilaallisen valmiuden kohottamisen hitauteen Suomessa. Hänen mielestään valmiutta pitää pystyä kohottamaan nopeammin. Esimerkiksi kertausharjoituksiin kutsuminen vie nyt vähintään kolme kuukautta.

”Olenkin käynnistänyt säädöshankkeen, jonka tavoitteena on nykyisten aikarajojen poistaminen silloin, kun reserviläiset kutsutaan kertausharjoituksiin valmiuden kohottamistarkoituksessa.”

Tarkoitus on kuitenkin jatkossakin lähettää kutsut kertausharjoituksiin hyvissä ajoin silloin, kun kyse on normaaleista koulutuskierron mukaisista harjoituksista.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg puuttui omassa puheessaan joulukuun puolivälissä sattuneeseen varusmiehen kuolemaan johtaneeseen tapahtumaan taisteluammunnoissa.

”Onnettomuuden ulkopuolinen tutkinta poliisin ja onnettomuustutkintakeskuksen toimin aloitettiin ripeästi, vaikka saanemmekin odottaa lopullisen tutkintaraportin valmistumista alkukesään saakka. Suru nuoren miehen menetyksen johdosta ei kuitenkaan häviä lopullisesti koskaan”, kenraali Lindberg sanoi.

Puolustusvoimat on kieltänyt tilapäisellä varomääräyksellä vastaavat taisteluammunnat toistaiseksi, kunnes tiedetään tarkasti, mitä joulukuussa tapahtui.

”Olemme myös aloittaneet laajemman selvitystyön, jonka tarkoituksena on kuluvan kevään aikana analysoida riskialtteimpien harjoitusten ja kovapanosammuntojen toteutusta”, Lindberg sanoi.

”Emme tarkastele pelkästään varomääräyksiä. Esimerkiksi nykyiset ja parhaillaan hankinnassa olevat taistelijan simulaattorivarusteet saattavat olla yksi hyvä vaihtoehto jopa parantaa tilanteenmukaisen harjoittelun laatua ja tehoa pienemmällä riskillä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat