Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ilmatieteen laitos varoittaa lumivyöryistä tuntureilla – ”Lumivyöry on Suomessakin hengenvaarallinen”

Suomessa lumivyöryt ovat yleisimpiä maalis-huhtikuussa, kun auringon lämpö saa lumimassat liikkeelle.

Kotimaa
 
Tatu Paulaharju
Yllästunturin maisemaa kaksi vuotta sitten.
Yllästunturin maisemaa kaksi vuotta sitten. Kuva: Tatu Paulaharju

Ilmatieteen laitos varoitti maanantaina ensimmäistä kertaa tänä talvena lumivyöryjen mahdollisuudesta Pohjois-Suomen tuntureilla.

Ylläksellä, Saariselällä sekä Pallas-Ounas-tuntureilla lumivyöryvaaran kerrotaan olevan huomattava. Kilpisjärvellä, Luostolla, Pyhä-tunturilla ja Rukalla lumivyöryn vaaran kerrotaan olevan kohtalainen.

Lumivyöryjen mahdollisuus kannattaa Suomessakin ottaa vakavasti, Ilmatieteen laitoksen kehityspäällikkö Alberto Blanco Sequeiros sanoo.

”Suomessa lumivyöryt ovat vaatineet kaksi kuolonuhria. Vuonna 1998 Utsjoella lumilautailija kuoli vyöryn alle Ailigastunturilla. Vuonna 2000 laskettelija kuoli Rukan Konttaisella”, Sequeiros sanoo.

Muita lumivyöryjen vaatimia kuolonuhreja ei ole tiedossa.

”Varmaa tietoa niistä ei ole, mutta mahdollisesti muitakin on 1950- ja 1960-luvuilla sattunut, kun näitä laskuhommia on Suomessa aloiteltu”, Sequeiros sanoo.

Suurin osa Suomessa syntyvistä lumivyöryistä on ihmisen aiheuttamia. Yleisimmillään ne ovat kevättalvella maalis-huhtikuussa, kun auringon lämpö sulattaa lunta saaden ne liikkeelle.

”Aivan pohjoisessa lumivyöryt ovat todennäköisimmillään huhtikuussa”, Sequeiros sanoo.

Ilmatieteen laitoksen lumivyöryistä varoittava järjestelmä perustuu säähavaintoverkoston keräämiin tietoihin. Sen lisäksi muun muassa hiihtokeskusten työntekijät auttavat seuraamaan tilannetta paikanpäällä tuntureilla. Esimerkiksi Ylläksellä tarkkailua tekee rinteiden turvallisuutta valvova Ski Patrol.

”Ylläksen Kellostapuli on suosittu ”off piste”, jonne kertyy talven mittaan 2–3 metriä lunta. Se vyöryy yleensä useita kertoja vuodessa”, Sequeiros sanoo.

Off pisteillä tarkoitetaan merkittyjen rinteiden ulkopuolella sijaitsevia ja valvomattomia laskukohteita.

Suomessa lumivyöryt jäävät järjestäen esimerkiksi Alppeja pienemmiksi. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että sademäärät ovat meillä pienempiä.

Pohjoisen hiihtokeskuksissa lumivyöryvaroitus ei toistaiseksi ole aiheuttanut toimenpiteitä.

”Ei tämä vaikuta rinnekeskuksen toimintaan. Meillä ei ole tässä keskuksen alueella sellaisia paikkoja, missä olisi lumivyöryn vaaraa”, Saariselkä Ski & Sport resortin toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa sanoo.

Katajamaan mukaan lumivyöryn vaara voi kuitenkin olla kauempana sijaitsevissa kuruissa, kun puuterilunta on satanut paljon.

”Jos on lähdössä vaeltamaan, niin tietysti kannattaa pitää asia mielessä ja varoa jyrkänteiden reunoja, ettei esimerkiksi astu reunalle kasautuneeseen lumeen”, Katajamaa sanoo.

Saariselällä hiihtokeskuksessa lumivyöryvaarasta ei varoiteta erikseen, mutta jos jonkun tiedetään olevan lähdössä esimerkiksi vaeltamaan riskialttiille alueelle, niin häntä ohjeistetaan riskeistä.

Myöskään Pallas-tunturin hiihtokeskuksessa lumivyöryvaroitukseen ei ole reagoitu, sillä keskus avautuu vasta 20. helmikuuta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat