Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pakkaset saavat lämmittämään – asuntopaloja ja tulisijapaloja ennätysmäärä

Suuri osa tulipaloista johtuu tulisijojen väärästä käytöstä ja äkillisesti kuumenneiden hormien vaurioista.

Kotimaa
 
Lassi Rinne
Espoon Bensulsin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuoden 2012 tammikuussa. Palo sai ilmeisesti alkunsa tulisijasta.
Espoon Bensulsin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuoden 2012 tammikuussa. Palo sai ilmeisesti alkunsa tulisijasta. Kuva: Lassi Rinne
Fakta

Kylmän hormin lämmitys kannattaa aloittaa maltilla

  Suurin osa tulisijojen ja hormien vaurioista ja niistä johtuvista tulipaloista aiheutuu väärästä käytöstä.

  Kylmillään olleen takan tai uunin lämmittäminen kannattaa aloittaa maltilla.

  Kylmä uuni ei kestä äkillistä lämmittämistä. Liiallinen lämmitys voi rikkoa hormin, minkä seurauksena tuli voi levitä talon rakenteisiin.

  Aloita lämmitys pienellä määrällä puuta. Yleensä ensimmäiseen lämmityskertaan riittää pesällinen.

  Tulisijan ja savuhormin kunto on syytä tarkistuttaa säännöllisesti. Tämä edellyttää nuohousta, jonka tehtävä on poistaa piippuun kertynyt palamisjäte. Jos piippua ei nuohota, se voi karstoittua ja aiheuttaa nokipalon.

  Nuohous on lakisääteistä, ja vastuu sen järjestämisestä on kiinteistön omistajalla.

  Ympärivuotiset asuinrakennukset on nuohottava kerran vuodessa ja omassa käytössä olevat vapaa-ajanasunnot ja saunat kolmen vuoden välein.

Käsite tulipalopakkanen näyttää konkretisoituvan tänä talvena, sillä tammikuusta on tulossa ennätyksellinen tulipalokuukausi. Sekä asuntopaloja että tulisijoista alkunsa saaneita tulipaloja on ollut parin viime viikon aikana poikkeuksellisen paljon.

”Vuodesta 2009 lähtien tähän aikaan vuodesta ei ole ollut niin paljon rakennuspaloja kuin nyt”, kertoo Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki.

Tänä vuonna on sattunut jo noin 220 asuntopaloa, kun niitä oli viime vuonna koko tammikuun aikana 264. Edellisen kerran asuinrakennusten paloja oli paljon tammikuussa 2010, vajaat 400. Jos viime viikkojen tahti jatkuu, tänä vuonna saavutetaan Kokin mukaan uusi ennätys.

Myös talvi 2009–2010 oli kylmä, ja koko maassa oli pitkiä pakkasjaksoja.

Tulisijoista alkunsa saaneita paloja on niin ikään ollut poikkeuksellisen paljon. Niitä on ollut tänä vuonna 86, kun vuoden 2015 koko tammikuun aikana määrä oli 56.

Vuoden 2010 koko tammikuussa tulisijapaloja oli kaikkiaan 143. ”Jos tämän tammikuun kehitys jatkuu, tulisijoihin liittyvä ennätys rikotaan myös”, Kokki sanoo.

Tulisijoista johtuneiden palojen suuri määrä antaa Kokin mukaan viitteitä tulipalopakkasista, vaikka suoraa syy-yhteyttä pakkasten ja tulipalojen välillä ei voida osoittaa.

Suomessa sattuu kuukausittain 200–300 asuinrakennuspaloa. Määrä on kutakuinkin sama ympäri vuoden. Henkilövahingot sen sijaan korostuvat kylminä kuukausina, ja palokuolemia sattuu eniten talvella.

Pakkasiin liittyvät palot johtuvat siitä, että kylmällä säällä tulisijoja käytetään poikkeuksellisen paljon, jopa useita kertoja päivässä, mitä takat ja hormit eivät välttämättä kestä.

Suuri osa takkojen ja hormien vaurioista ja niistä aiheutuvista paloista johtuu tulisijan väärästä käytöstä. Kylmillään olleen tulisijan lämmittäminen on aloitettava hitaasti, sillä kylmä uuni ei kestä nopeaa lämmittämistä. Se voi haljeta ja aiheuttaa tulipalon.

Tulisijat ja hormit tulisi myös tarkistaa säännöllisesti, jotta piippuun kertyneet jätteet eivät aiheuttaisi palovaaraa.

Pelastuslain mukaan hormit ja tulisijat on nuohottava säännöllisesti. Jos piippua ei nuohota, se voi karstoittua, mikä voi aiheuttaa nokipalon.

Ympärivuotisessa käytössä olevassa rakennuksessa nuohous on tehtävä kerran vuodessa. Yksityisessä käytössä olevan vapaa-ajanasunnon ja saunan tulisijat ja normit on nuohottava kolmen vuoden välein. Vuokrakäytössä olevat vapaa-ajan asunnot nuohotaan kuitenkin kerran vuodessa.

Myös vakuutusyhtiöt edellyttävät säännöllistä nuohousta. Lähes kaikkien kotivakuutusten suojeluohjeissa edellytetään myös, että nuohouksessa on noudatettava viranomaisten antamia ohjeita. Tämä tarkoittaa, että omatoiminen nuohous ei ole riittävä.

Palovahingon satuttua kotivakuutus ei välttämättä korvaa kaikkia vahinkoja, jos nuohous on laiminlyöty tai hoidettu puutteellisesti. Vakuutuskorvauksen alentaminen nuohouksen puutteen vuoksi on kuitenkin hyvin harvinaista, sillä valtaosa palovahingoista korvataan täysmääräisesti.

”Ensisijaisesti nuohouksen puutteesta johtuviin vahinkoihin ei asuntopalojen yhteydessä usein törmätä”, sanoo korvauspäällikkö Jussi Korpelainen vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolasta.

”Tulisijoihin ja hormeihin liittyvien palovahinkojen yleisempi syy on se, ettei suojaetäisyyksistä ole huolehdittu. Tällöin kyseessä on rakennusvirhe, joita ei lähtökohtaisesti korvata ollenkaan.”

Korpelaisen mukaan rakennusten rakenteelliset virheet tulevat talvella selkeimmin esille, kun asuntoja lämmitetään tavallista kovemmin.

Nuohouksen puuttuminen on hyvin harvoin syynä vakuutuskorvausten vähentämiseen myös vakuutusyhtiö Ifissä.

”Nuohouksen laiminlyöntejä tulee kyllä vahinkotilanteissa vastaan, mutta ne ovat harvoin suoraan syy-yhteydessä paloon. Tämä kertoo siitä, että nuohouksesta huolehditaan aika hyvin”, korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa kertoo.

”Jos palo johtuu tulisijasta, useimmiten hormissa on ollut halkeama, jonka kautta palo on levinnyt vesikattoon”, Vaitomaa sanoo.

”Kovilla pakkasilla tulisijoja lämmitetään poikkeuksellisen paljon ja ne kuumenevat liikaa. Mökeillä tyypillisin tulisijavahinko on se, että kylmillään ollutta takkaa aletaan lämmittää liian kovalla teholla, jolloin hormi voi haljeta.”

Vaitomaa korostaa ammattitaidolla tehdyn nuohouksen tärkeyttä: ”Nuohooja tarkastaa myös tulisijan ja hormin kunnon. Maallikko ei välttämättä huomaa halkeamia.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat