Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kiista Vuotoksen altaasta jatkuu oikeudessa – Kemijoen tulvasuunnitelmasta valitus

Vuotos-aktiivi Helena Tiihonen valitti ministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kotimaa
 
ilkka mäkinen
Vuotoksen allasta vastustava kyltti Pelkosenniemellä vuonna 2006.
Vuotoksen allasta vastustava kyltti Pelkosenniemellä vuonna 2006. Kuva: ilkka mäkinen
Fakta

Pitkä kiista Vuotoksesta

  Ajatus Pelkosenniemelle rakennettavasta tekoaltaasta virisi 1960-luvulla.

  Vesihallitus julkaisi Vuotoksen yleissuunnitelman vuonna 1974. Samalla syntyi Vuotosta vastustava kansanliike.

  Vuonna 2000 Kemijoki Oy sai rakentamisluvan Pohjois-Suomen vesioikeudelta.

  Korkein hallinto-oikeus laittoi kumosi päätöksen ja tyrmäsi hankkeen ympäristölle vahingollisena vuonna 2002.

Kiista vuosikymmeniä vatvotusta ja ylimmässä oikeusasteessa vuonna 2002 kuopatusta Vuotoksen allashankkeesta on taas nytkähtänyt liikkeelle. Asian puinti jatkuu oikeudessa, sillä maa- ja metsätalousministeriön päätöksestä hyväksyä Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Tekoaltaan vastustajien keulahahmo, kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen pitää ministeriön päätöstä lainvastaisena, koska siitä puuttuu muun muassa arvio hankkeen vaikutuksista Natura-alueen luontoarvoihin. KHO-valituksen lisäksi Tiihonen on tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille.

Ministeriö hyväksyi Kemijoen turvariskien hallintasuunnitelman 23. joulukuuta. Vuotoksen allasta koskevan päätöksen ministeriö siirsi ratkaistavaksi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä.

Vuotoksen allashanke nousi taas kerran esiin syksyllä, kun Kemijoen tulvariskien hallintaa pohtinut työryhmä esitti tekoaltaan rakentamista ensisijaiseksi toimeksi Rovaniemen tulvasuojeluun. Altaalla suojattaisiin kaupunkia erittäin harvinaiselta suurtulvalta, joka toistuisi 250 vuoden välein.

Altaan nimi on suunnitelmassa muuttunut Kemihaaran tulvasuojelualtaaksi, mutta paikka on entinen, pitkän oikeusprosessin jälkeen vuonna 2002 tyrmätty Vuotos. HS kertoi suunnitelmasta joulukuussa.

Työryhmän mukaan allas toisi taloudellisia hyötyjä energiantuotannon, työllisyyden ja verotulojen kautta.

Työryhmä oli eripurainen. Eriävän mielipiteensä jättivät sekä Lapin ely-keskus että Savukosken, Pelkosenniemen ja Kemijärven kunnat. Kaikkien mielestä rakennusten tavoitetaso, jolla rakennuksia suojattaisiin tulvilta, on määritelty liian korkeaksi.

Valituksessaan Tiihonen vaatii ministeriön päätöksen kumoamista. Tiihosen mukaan päätös on lainvastainen ja puutteellinen, koska se jättää arvioimatta ja yhteen sovittamatta asianmukaisesti vesivarojen kestävän käytön ja luonnonsuojelun tarpeet.

Hankkeesta tulisi Tiihosen mukaan tehdä ympäristövaikutusten arviointi, koska se todennäköisesti heikentää Natura-alueen luontoarvoja. Natura-arvioinnin puuttuminen on valituksen mukaan vakava puute ja menettelyvirhe.

Vakavana puutteena Tiihonen pitää myös sitä, että ministeriö ei ole päätöksessään ottanut huomioon asiantuntijaviranomaisen eli Lapin ely-keskuksen sekä allaskuntien eriävät mielipiteet. Lisäksi tulvasuojelun toteutus on asetettu riippuvaiseksi kaavoitusprosessista.

KHO kumosi aikoinaan Pohjois-Suomen vesioikeuden Vuotos-päätöksen luonnolle vahingollisena. KHO:n mukaan allas aiheuttaisi suuria ympäristön muutoksia. Se muun muassa tuhoaisi soita ja uhanalaisten lintulajien pesimäalueita.

Tiihosen mukaan myös tulvasuojelusuunnitelman käsittelyyn on osallistunut virkamiehiä, jotka ovat esteellisiä.

Kantelussaan oikeuskanslerille Tiihonen toteaa, että ministeriö on jättänyt ottamatta huomioon KHO:n vuonna 2002 tekemän päätöksen ja sivuuttamalla sen heikentänyt niiden oikeusturvaa, jotka ovat käyneet vuosikymmenien oikeustaistelua Vuotoksen allasta vastaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat