Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sisäministeri Orpo: Dublinin sopimus ei nykyisellään toimi

Financial Timesin mukaan turvapaikanhakijoita ei enää tulevaisuudessa palauteta Euroopan unionissa siihen jäsenmaahan, jossa he ovat ensi kertaa rekisteröityneet. Sisäministeri Orpon mukaan ”Olennaisin asia on saada ulkorajavalvonta kuntoon”.

Kotimaa
 
Katso 1,5 minuutissa pakolaiskriisin vaikutukset Suomeen
Katso 1,5 minuutissa pakolaiskriisin vaikutukset Suomeen
Suomeen tuli viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. HSTV kertoo puolessatoista minuutissa, kuinka tähän tilanteeseen päädyttiin. Toimittaja: Esa Juntunen, kuvaus HS Arkisto ja Reuters, grafiikka: Boris Stefanov.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) pitää päivänselvänä, että Dublinin sopimusta pitää muuttaa ja uudistaa. Brittilehti Financial Times kertoi keskiviikkona, että turvapaikanhakijoita ei enää tulevaisuudessa palauteta siihen jäsenmaahan, jossa he ovat ensi kertaa rekisteröityneet.

”Maahanmuuttokriisi on osoittanut sen, että Dublinin sopimus ei nykyisellään toimi”, Orpo sanoo.

Samalla hän toteaa myös, että tarkkaa tietoa ei ole, millaisia muutoksia siihen on tulossa. Hän pitää uutista oikeansuuntaisena, mutta ei usko, että järjestelmää oltaisiin romuttamassa.

”Olennaisin asia on, että EU:n ulkorajavalvonta saadaan toimimaan ja EU-alueelle saapuvien henkilöiden rekisteröinti hoidetaan asiallisesti siinä maassa, mihin he tulevat. Sitä kautta löytyy ratkaisun avaimet, ei sitä kautta että luodaan vain taakanjakomekanismi Euroopan maiden välille”, hän sanoo.

”Silloin me loisimme mekanismin, joka toimisi vetovoimatekijänä emmekä ratkaisisi perusongelmaa eli tällä hetkellä laitonta Euroopan alueelle tuloa ilman kontrollia.”

Hänen mielestään akuutein asia lähiviikkoina on se, miten laiton maahantulo varsinkin Kreikkaan saadaan kontrolliin. Lisäksi Turkin kanssa pitäisi päästä sopuun siitä, miten ihmissalakuljettajien aiheuttama ihmisvirtaus Eurooppaan saadaan pienemmäksi. Samoin Kreikkaan pitäisi perustaa erityiset hotspotit, hän luettelee.

”Sen jälkeen päästäisiin tilanteeseen, jossa voitaisiin keskittyä ensin Dublin-järjstelmän pelastamiseen, sitten kehittämiseen”, hän sanoo.

Hänen mielestään Suomi, Ruotsi ja Norja ovat jo kantaneet ison osan vastuusta suhteessa väkilukuun. Nyt katseen pitää suuntautua Itä-Euroopan maihin, joihin muuttoliikennettä ei ole vielä suuntautunut.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) kommentoi asiaa hyvin lyhyesti avustajansa kautta. Hänen mukaansa FT:n juttu on spekulatiivinen eikä hallitus toimi sen pohjalta.

Ulkoministeri Timo Soini (ps) kommentoi Financial Timesin uutista Dublinin-sopimuksesta iltapäivällä lyhyesti omilla nettisivuillaan.

”Tätä asetusta Suomi on tukenut, noudattanut ja edellyttänyt sen noudattamista. Se on Suomen linja. Ikävä kyllä monet EU-maat eivät ole sitä noudattaneet. Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti lakeja pitää noudattaa”, Soini kirjoittaa blogissaan nimeltä Ploki.

”On olemassa vain lehden uutinen, eikä asetuksen mahdollisesti korvaavasta sisällöstä ole mitään tietoa. Hallitus ei toimi spekulaatioiden pohjalta, eikä ole keskustellut asiasta. Olennaisinta on, että EU: n ulkorajavalvonta saadaan toimimaan.”

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei ole yllättynyt FT:n uutisesta, jonka mukaan turvapaikanhakijoita ei enää tulevaisuudessa palauteta Euroopan unionissa siihen jäsenmaahan, jossa he ovat ensi kertaa rekisteröityneet.

Nerg kertoo, että Dublinin sopimusta muokkaavaa esitystä on jo odotettu.

”Meillä ei ole Suomessa muuta kantaa kuin se, että toivomme, että maahanmuuttopolitiikkaan löytyy Euroopassa järki. Meidän linjamme on ollut se, että täytyisi löytyä eurooppalainen yhteinen ratkaisu asiaan. Siinä on aiemmin Dublinin asetus on ollut olennainen, mutta nyt kun elämä on muuttunut, on hyvä, että asiaa pohditaan uudelleen”, Nerg sanoo.

Vesa Moilanen / Lehtikuva
Sisäministeriön kansliapäälliikkö Päivi Nerg Helsingissä viime marraskuussa.
Sisäministeriön kansliapäälliikkö Päivi Nerg Helsingissä viime marraskuussa.

Hän kertoo pyytäneensä tänä aamuna ministeriössä selvitystä siitä, mitä sitten tapahtuu, kun esitys mahdollisesti keväällä tulee.

”Pöydällä on ollut koko ajan se, tuleeko siihen yhteinen sitoutuminen sisäisiin siirtoihin. Mutta me emme vielä tiedä, onko se se. Kaikki odottavat, mikä se tulee olemaan.”

Uusi malli todennäköisesti voisi helpottaa tilannetta eteläisissä jäsenmaissa, kuten Italiassa ja Kreikassa. Voisiko se samalla nostaa painetta pohjoisempana, kuten Suomessa?

”Niin siinä ei saisi käydä. Jos ja kun jotakin uutta tehdään, sen pitäisi tuoda hallittavuutta koko Eurooppaan. Jos Euroopan sisälle tulee mistä portista tahansa, niin meillä pitää olla yhteinen mekanismi siihen, että ihmiset eivät vaeltele ympäri Eurooppaa maasta toiseen.”

Komission on siis määrä antaa esitys ehkä maaliskuussa. Silloin kevät jo etenee eteläisemmässä Euroopassa ja saattaa tuoda jälleen taas uusia, isoja, kotimaistaan pakenevia ryhmiä Eurooppaan. Sisäministeriössä jo laaditaan skenaarioita siitä, mitä saattaa olla tulossa.

HS esitteli viime syyskuussa 10 vaihtoehtoa, miten ratkaista pakolaiskriisi.

”Meillä on menossa juuri nyt tilanne- ja analyysiryhmän skenarointityö, jossa pohditaan, mitä voi olla näköpiirissä. Otamme juuri tämän kysymyksen vakavasti. Nyt on hiljaiselon aika, mutta meillä täytyy olla käsitys, mitkä ovat reaaliset mahdollisuudet keväällä”, sanoo Nerg, josta on tullut siirtolaiskriisin selittäjä Suomessa.

Hän mainitsee, että esimerkiksi itärajasta ei tiedä, mitä sen tilanne voi vielä tuoda tullessaan. Samalla taas Ruotsin ja Tanskan tiukentunut linja on hyödyttänyt Suomeakin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat