Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yliopistoväki kummeksuu ministeri Rehnin näkemyksiä – Professori: Suomen talouden tila ei yliopistojen syytä

Yliopistoväki ihmettelee elinkeinoministeri Olli Rehnin Vieraskynä-kirjoitusta, jossa hän perää tutkimuksen vaikuttavuutta.

Kotimaa
 

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri ihmettelee elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) kirjoitusta (HS 20.1.), josta saa sen kuvan, että Suomen talousongelmat olisivat yliopistojen syy.

”Suomen talous on nyt yskinyt kymmenkunta vuotta, ja liike-elämähän tässä on kompastellut. Mutta onko se yliopistojen vika ja pitäisikö yliopistojen talous pelastaa?” Hämeri kysyy.

Hämerin mukaan yliopistojen laadussakin on ehkä skarppaamista, mutta niiden ensisijainen tehtävä on tuottaa tutkintoja, tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta, ei niinkään innovaatioita ja talouskasvua.

”Meidän roolimme on pitää sivistystehtävän lippua korkealla, sillä olemme siinä ainoa taho”, Hämeri muistuttaa.

Rehn vaati Vieraskynä-kirjoituksessaan, että rahoitus yliopistoille tulisi suunnata ”nykyistä enemmän niiden osoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella”. Tutkimuksen tulisi elinkeinoministerin mukaan tukea taloudellisen hyödyn syntymistä eli ”parempien kaupallisten ja julkisten tuotteiden ja palvelujen sekä innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä”.

Hämerin mukaan nyt kaivattaisiin sivistynyttä keskustelua siitä, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan.

”Eri aloilla vaikuttavuus tarkoittaa eri asioita. Esimerkiksi yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä vaikuttaminen on sitä, että tutkijat ja opettajat jakavat omaa osaamistaan esimerkiksi sote- uudistuksessa ja ylipäänsä lainsäädännössä. Teknisillä aloilla on suorempi yhteys innovaatioihin ja liiketoimintaan”, Hämeri linjaa. Hänen mukaansa on kapeakatseista puhua vain liike-elämästä ja euroista, kun on kyse vaikuttavuudesta.

Hämeri huomautta myös, että tutkimusta arvioidaan koko ajan jopa ”ihan mielettömästi” ja se on osa tutkijayhteisön luonnetta.

Rehnin mukaan yliopistojen ja Suomen Akatemian perusrahoitus ylittää tänä vuonna reaalisesti vielä ”lihavan” vuoden 2008 tason, kun taas Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n määrärahat ovat laskeneet.

Hämerin mukaan Rehnin kuva on liian ruusuinen, sillä yliopistoille ei ole aidosti tullut lisää rahaa. Hän muistuttaa, että vuonna 2010 aloitti kolme vanhaa yliopistoa yhdistänyt Aalto-yliopisto, jolle valtiolta tuli huomattava, noin sadan miljoonan euron vuotuinen korvamerkitty lisäys.

Hämeri myös ihmettelee, miksi nykyhallituskin on jatkanut Tekesin rahoituksen leikkauksia, jos yritysten innovaatiotukea halutaan painottaa.

Myös Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kummeksuu Rehnin kirjoitusta, joskin löytää siitä myös kehuttavaa. Kirjoituksessa kun mainitaan, että tieteenalapohjaisesti laajalla akaeemisella yhteisöllä on päävastuu määritellä, millä kriteereillä tutkimuksen vaikuttavuutta mitataan.

Toisaalta Koikkalainen epäilee, parantuvatko asiat sillä, että luodaan yhä tarkempia ja hienojakoisempia mittareita esimerkiksi juuri tutkimuksen vaikuttavuudelle. ”Sitten saadaan sitä, mitä mitataan ja aletaan elää mittareita varten”, Koikkalainen huomauttaa.

Mittariuskoa on Koikkalaisen mukaan koeteltu jo kymmenisen vuotta, kun yliopistojen rahoitusmallia on hienosäädetty eli mukaan on tullut muitakin mittareita kuin tutkinnot.

Mielenkiintoisena Koikkalainen pitää myös sitä, että esitys tulee keskustalaiselta elinkeinoministeriltä eikä opetusministeriltä. ”Onko tämä nyt merkki siitä, että innovaatiotalouden rooli nousee entisestään tiedepolitiikassa?”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat