Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ennätyspotti perintörahoja valtiolle – suurin kuolinpesä oli 8,1 miljoonaa euroa

Kotimaa
 
Sami Kilpiö
Someron kaupunki sai viime vuonna satojen tuhansien perinnön. Lapseton perikunta testamenttasi omaisuutensa kaupungin päivähoidolle. Kuva Someron päiväkoti Tuulihatusta. Etualalla Ninna Anttonen ja Minttu Merelle, taustalla Alex Louko, Miso Helenius ja Felix Viherkari.
Someron kaupunki sai viime vuonna satojen tuhansien perinnön. Lapseton perikunta testamenttasi omaisuutensa kaupungin päivähoidolle. Kuva Someron päiväkoti Tuulihatusta. Etualalla Ninna Anttonen ja Minttu Merelle, taustalla Alex Louko, Miso Helenius ja Felix Viherkari. Kuva: Sami Kilpiö

Lahtelainen Tuovi Rinne kuoli toissa vuonna ilman perillisiä. Vuonna 1934 syntyneeltä naiselta ei jäänyt testamenttia, joten hänen omaisuutensa siirtyi viime vuonna valtiolle. Kiinteistöjen ja muun omaisuuden arvo oli ennätykselliset 8,1 miljoonaa euroa.

Valtio saa yli miljoonan euron kuolinpesiä yleensä vuosittain pari kappaletta. Viime vuosi oli kuitenkin poikkeuksellinen. Rinteen kuolinpesän lisäksi valtiolle tuli kuusi yli miljoonan euron kuolinpesää. Yhteensä valtio sai lähes 40 miljoonan euron arvosta perintöjä, kun aiempina vuosina määrä on ollut 20 miljoonan euron luokkaa.

Valtiokonttorin johtava lakimies Marjukka Vallioniemi arvioi, että valtiolle tulevan perintörahan määrän lisääntyminen liittyy osittain kuolinpesien varallisuuden kasvuun. Myös elinikien piteneminen vaikuttaa.

”Oma vaikutuksensa saattaa olla sillä, että kun perhekoot pienenevät, suvun omaisuus kasaantuu. Tämä ei ole tietenkään koko totuus, sillä viime vuosi oli niin poikkeuksellinen. Toki valtiolle siirtyneen omaisuuden vuosittainen määrä on kasvanut vähitellen”, Vallioniemi sanoo.

Valtiokonttori ei julkista tarkempia tietoja kuolinpesistä. Tieto Tuovi Rinteen perinnöstä tuli viime vuonna alunperin valtioneuvostosta. Valtioneuvosto vastaa kaikkien yli 750 000 euron kuolinpesien jakamisesta. Pienempien kuolinpesien kohtalon päättää Valtiokonttori.

Suurilla ja pienillä kuolinpesillä on kuitenkin sama käytäntö. Kun valtiokonttori on saanut tiedon kuolinpesästä, se ilmoittaa siitä kunnalle. Perinnöksi jää yleensä asunto, kiinteistö, osakkeita, sijoituksia tai rahaa.

Tuovi Rinteen kuolinpesän kiinteistöt ja muut varat jaettiin kahden kunnan, kahden ministeriön, Metsähallituksen ja valtion kesken. Lahden kaupunki sai omaisuudesta 1,5 miljoonaa euroa. Kaupunki ilmoitti ohjaavansa rahat sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden sosiaalisen kuntouttamisen tukemiseen.

"Käytäntönä on ollut, että kohteen pitää olla sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä. Tätä ei ole kuitenkaan määritelty laissa, vaan se on pitkään jatkunut käytäntö", Vallioniemi kertoo.

Käytännöllä on haluttu varmistaa se, ettei rahoja käytetä vaikkapa kunnan talouden elvyttämiseen tai yksittäisen virkamiehen hyväksi.

Kunnan pitää kertoa hakemuksessaan rahojen käyttökohde. Helsingin kaupunki esimerkiksi kohdentaa perintönä saadut varat sosiaali- ja terveysvirastolle, joka myöntää avustuksia kaupungissa toimiville järjestöille.

Valtiokonttori saa vuosittain tiedon runsaasta 200 ilman perillisiä ja testamenttia kuolleesta henkilöstä. Vuosittain kuolee noin 600 ihmistä, joilla ei ole perillistä. Noin 40 prosenttia siis jättää testamentin kokonaan tekemättä. Osuus on pysynyt vuosikaudet samana.

"Tämä on aivan käsittämätön trendi, sillä olisin itse ajatellut, että testamentin tekijöiden osuus kasvaisi samalla, kun tietoisuus testamentin tekemisestä on lisääntynyt”, Vallioniemi ihmettelee.

Testamentin tekemättä jättämiseen voi olla monia syitä. Osa ihmisistä ei ehdi tehdä testamenttia. Toiset eivät osaa päättää, mihin haluavat omaisuutensa päätyvän.

”Osa ei ehkä halua ajatella kuolemaan liittyvää asiaa ja jää testamentti tekemättä.”

Testamentin tekemisen etuna on tietenkin päätösvallan pitäminen omissa käsissä ja omaisuuden kohdentaminen itselle tärkeään kohteeseen.

Kunnat saavat jonkin verran myös testamentattuja varoja.

Halikkolainen Lyyli Tuomola testamenttasi 1,3 miljoonan euron arvoisen jäämistön Paimion kunnalle. Kunta perusti paikkakunnalle käsityömuseo Miilan, joka avattiin vuonna vuonna 2014.

HS kertoi maanantaina helsinkiläisestä Raimo Hakkaraisesta, joka jätti kotikaupungilleen perinnöksi 13 asuntoa, joiden arvo on 1,7 miljoonaa euroa. Hakkarainen toivonut rahoille käyttökohdetta, joten kaupunki käyttää ne parhaimmaksi katsomallaan tavalla.

Someron kaupunki sai viime vuonna satojen tuhansien perinnön. Lapseton perikunta testamenttasi omaisuutensa kaupungin päivähoidolle. Vähäkyrössä kalustettiin taas uusi terveysasema testamentatuin varoin.

Kuntien lisäksi myös järjestöt saavat vuosittain miljoonien eurojen arvosta perintöjä. Suomen Kulttuurirahasto saa vuosittain jopa kymmenen miljoonaa euroa ja Syöpäsäätiö ja Syöpäyhdistys saivat toissa vuonna noin neljä miljoonaa euroa.

Kunnan lisäksi myös yksityiset henkilöt voivat hakea osuutta testamentitta kuolleen perinnöstä. Hakijana voi olla esimerkiksi avopuoliso, mutta myös muu läheinen henkilö kuten serkku tai ystävä voi hakea osuutta.

”Siinä edellytetään enemmän kuin tavanomaista ystävyyttä tai sukulaisten välistä kanssakäymistä juhlapäivinä. Perintöosuuden saaja on voinut esimerkiksi auttaa perittävää säännöllisesti”, Vallioniemi kertoo.

OIKAISU 22.1. klo 13.27 Tekstissä luki aiemmin, että paimiolainen Miila-museo olisi käsityöläismuseo. Se on kuitenkin käsityömuseo.
Sami Kilpiö
Halikkolainen nainen testamenttasi 1,3 miljoonan euron arvoisen jäämistön Paimion kunnalle. Kunta perusti paikkakunnalle käsityömuseo Miilan.
Halikkolainen nainen testamenttasi 1,3 miljoonan euron arvoisen jäämistön Paimion kunnalle. Kunta perusti paikkakunnalle käsityömuseo Miilan.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat