Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Harvardin kouluttaja auttaa Suomea torjumaan infosotaa: ”Jos te ette kerro tarinaanne itse, joku muu kertoo sen puolestanne”

Suomen valtion virkamiehiä disinformaatiosta kuluneella viikolla kouluttanut Jed Willard uskoo positiivisen totuuden voimaan. Esimerkiksi satavuotinen itsenäisyyden historia tarjoaa tilaisuuden kertoa meistä myönteisesti.

Kotimaa
 
Rio Gandara / HS
Jed Willard työskentelee F.D. Rooseveltin säätiön ajatushautomon johtajana. ”Kannattaa pitää silmät auki paikallisten muunnelmien suhteen”, hän sanoo Suomeen kohdistuvasta disinformaatiosta.
Jed Willard työskentelee F.D. Rooseveltin säätiön ajatushautomon johtajana. ”Kannattaa pitää silmät auki paikallisten muunnelmien suhteen”, hän sanoo Suomeen kohdistuvasta disinformaatiosta. Kuva: Rio Gandara / HS
Fakta

Neljä neuvoa disinformaation torjumiseen

 Painota kykyä kriittisyyteen: väärennetty tieto kohdennetaan yleisölle, joka ei ajattele kriittisesti. Kannusta kyseenalaistamaan.

 Tunne yleisösi ja tiedä, mitkä osat disinformaatiossa vetoavat heihin ja miksi. Auta heitä erottamaan aidot huolenaiheet ”propagandasta”.

 Laadukas ja vuorovaikutteinen journalismi inspiroi ja antaa pontta kriittiselle ajattelulle.

 Korkealaatuinen, tarkka ja yleisön huomioiva informaatio asettaa aina yleisön etusijalle.

Lähde: Jed Willard

Jos et kerro omaa tarinaasi, joku muu kertoo sen puolestasi, sanoo Jed Willard. Hän on viettänyt kuluneen viikon Helsingissä kouluttamalla suomalaisia virkamiehiä informaatiovaikuttamisesta. Valtioneuvoston kanslian aloitteesta sadalle virkamiehelle on järjestetty kurssi, jossa he oppivat tunnistamaan ja torjumaan tätä vaikuttamista. Kursseille on osallistunut väkeä ministeriöistä sekä muualta valtionhallinnosta kuten poliisista.

Jed Willard on kurssin pääkouluttaja ja työskentelee F.D. Rooseveltin säätiössä Harvardin yliopistossa.

”Suomen historia on valtavan mielenkiintoinen. Suomea tutkimalla oppii hyvin paljon valtioiden synnystä ja kansallisesta identiteetistä ihan yleiselläkin tasolla.”

Historia liittyy myös siihen, mikä Willardin mielestä on Suomelle tärkeää. Siinä on meidän oma tarinamme, ammattikielellä narratiivi.

”Vuoden 2017 satavuotisjuhla tarjoaa oivan tilaisuuden pyytää kaikkien suomalaisten panosta ja näkemystä suomalaisuuden tarinasta, juuri siitä teidän omastanne. Jos te ette kerro tarinaanne itse, joku muu kertoo sen puolestanne.”

Kurssilla oman positiivisen tarinan kertominen on yksi keskeisistä teemoista, joita kouluttajat painottavat. Hänestä se on paras vastalääke väärennettyyn tai haitalliseen informaatioon eli disinformaatioon.

Infosodasta Willard ei halua puhua. Termikin on haastava. Mutta informaatiolla vaikutetaan, ja välillä sen on tarkoituskin vaikuttaa ikävästi. Willard muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa informaatiokampanjalla onnistuttiin kiistämään tupakan haitallisuus.

”Disinformaatio on viime vuosina lisääntynyt. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että tällaisia kampanjoita on ollut olemassa jo noin sata vuotta.”

Kampanja kulkee näin: Suomea käsittelevä kansainvälinen uutinen jättää tahallisesti epämääräisen tai väärän käsityksen. Syntyy keskustelu, jossa väärä mielikuva muuttuu vahingolliseksi. Se vaikuttaa asenteisiin ja muuttaa niitä kielteisemmiksi. Asenteet haittaavat yhteistyötä niin politiikassa kuin vaikka kansalaisen tehdessä valintoja siitä, minne matkustaa lomalla.

Esimerkiksi: Suomi kuulemma sieppaa Suomessa asuvien ulkomaalaisten lapsia. Reserviläiskirje lähetettiin koska armeija haluaa, että suomalaiset liittyvät Natoon Venäjän-pelossaan. Kaduilla partioi äärioikeistolaisten yksityisarmeija. Pakolainen jäätyi tienvarteen, koska Suomen rajalle on kauhistuttavan pitkät jonot.

”Suomeen kohdistuu epäilemättä aivan omanlaisiaan kampanjoita: onnistunut informaatiolla vaikuttaminen edellyttää että yleisö tunnetaan ja päästään kiinni heidän tunteisiinsa ja huoliinsa. Naapurinne Venäjällä ovat panostaneet näihin kohdennettuihin kampanjoihin ja ovat lahjakkaita niiden toteuttamisessa. Naapurinne Ruotsissa taas ovat kuuluisia markkinointitaidoistaan,” Willard sanoo.

”Suomeen kohdistuvat kampanjat liittyvät laajempiin eurooppalaisiin kokonaisuuksiin ja narratiiveihin. Kannattaa pitää silmät auki paikallisten muunnelmien suhteen.”

Suomalaisten virkamiesten kouluttamisessa paikallisista muunnelmista pitävät huolen suomalaiset kouluttajat. Virkamiehille räätälöidyissä työpajoissa, joita on kaksi kurssia kohden, kouluttajat työskentelevät työpareina siten, että työpajan vetävät ulkomainen ja suomalainen kouluttaja yhdessä.

Willardin mukaan paras torjuntamenetelmä ei ole vastata väärään tietoon vain kertomalla että se on väärää tai kumoamalla se, vaan tarjota tilalle koko kertomus kehyksineen – positiivinen narratiivi.

”En tiedä mikä se narratiivi Suomelle olisi, enhän minä ole suomalainen. Näkisin, että vuosi 2017 on hieno tilaisuus, joka inspiroisi suomalaisia vaalimaan menneisyyttään sekä synnyttämään myönteisen vision seuraavaksi sadaksi vuodeksi.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat