Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10
  • Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10

”Aina kun puhutaan viinasta, puhutaan luostareista” – Valamon kellarin tammitynnyreissä kypsyy viski

Valamon luostari Heinävedellä jatkaa keskiaikaista luostariperinnettä tislaamalla nyt viskiä. Luostari tähtää viskillään myös kansainvälisille markkinoille.

Kotimaa
 
Pentti Vänskä
Isä Andreas on tyytyväinen siihen, millaista viskiä Valamossa on saatu aikaan tähän mennessä.
Isä Andreas on tyytyväinen siihen, millaista viskiä Valamossa on saatu aikaan tähän mennessä. Kuva: Pentti Vänskä

Heinävesi

Pakkanen on tehnyt paksun kuurakerroksen maakellarin oven sisäpuolelle. Ovesta sisään astuessa kasvoille tulvahtaa lämpö ja tuoksu – häivähdys mallasviskiä.

Artikkeliin liittyvät

Isä Andreas näyttää tietä Valamon luostarin kellariin, jossa lämpötila pidetään 15–17 asteessa ja ilmankosteus 80–90 asteessa. Kellarissa on riveissä 30-litraisia tammitynnyreitä ja muutama 200-litrainen tynnyrinjärkäle.

Niissä kaikissa kypsyy Valamossa ohrasta tislattu viski, joka parhaillaankin imee tammesta itseensä makua ja väriä.

”Aina kun puhutaan viinasta, puhutaan luostareista”, isä Andreas sanoo.

Se on totta. Keskiajalla luostareissa tehtiin olutta, viiniä ja viskejä. Munkit kehittivät niiden valmistusta, ja ne olivat luostareille tulonlähde.

Viskintislaustaidon munkit toivat Arabiasta Eurooppaan 1100-luvulla. Irlannissa, Skotlannissa ja koko Brittein saarilla luostareilla oli yksinoikeus viskin valmistukseen aina 1500-luvulle saakka.

2000-luvulla viskibuumi rantautui Suomeen. 2014 Valamon luostari ja ilomantsilainen Hermannin viinitila päättivät aloittaa viskinteon vuosia kestäneiden koetislausten jälkeen. Lähes 20 vuotta ne ovat tehneet yhdessä Valamon viinejä.

Nyt luostariin on hankittu tislauslaitteistoja ja tehty tuotantotiloja 1,2 miljoonan euron edestä.

”Niin sanottu teollinen tuotanto alkoi viime vuoden toukokuussa. Vuosittain pystymme tekemään 45 000 litraa viskiä”, isä Andreas kertoo.

”Siitä päivästä alkaen, kun pääsemme markkinoille, kolmen vuoden tuotannon pitäisi kattaa investoinnit.”

Luostariviskin on tarkoitus olla Alkon myynnissä muotoilija Harri Koskisen suunnittelemissa pulloissa vuonna 2018. Valamo tähtää viskeillään myös ulkomaille Eurooppaan, Kiinaan, Venäjälle.

Luostari on saanut kritiikkiäkin siitä, että se tekee alkoholia. Isä Andreas sanoo sen olevan yksi luostarin elinkeinoista.

”Viskiä ei juoda eikä ryypätä. Se on hieno juoma, jota kuuluu nauttia.”

Viskitislaamossa tuoksuu mallas, ja tislauslaitteistosta kuuluu tasainen huokailu. Kuparisen tislauspannun kupoli on saanut muotonsa ortodoksikirkon kupoleista.

”Ohra tulee Lahdesta ja vesi Valamon omista porakaivoista. Kaikilla viskintekijöillä on oma hiiva, josta ei puhuta mitään kenellekään”, isä Andreas kertoo.

Viski tislataan kahteen kertaan. Tislauspannusta tuleva alkoholi on väriltään vielä kirkasta.

”Tammitynnyreissä se kypsyy vähintään kolme vuotta, jotta sitä voi sanoa viskiksi. Viskin väri ja vähintään puolet mausta tulee tynnyristä”, kertoo tuotantomestari Asko Ryynänen.

Osa Valamon viskistä kypsyy vanhoissa amerikkalaisissa bourbon-viskitynnyreissä. Osa kypsyy luostarin omissa tynnyreissä, joissa on valmistettu ehtoollisviiniä. Se sopii luostariviskin tarinaan.

”Maailmalla on tehty viskiä portviinitynnyreissä. Odotan sitä mielenkiinnolla”, Ryynänen sanoo.

Nyt 3,5-vuotiasta viskiä voi maistaa Valamon ravintola Trapesassa. Sitä myydään myös tynnyreittäin. Asiakkaiden ostamia viskitynnyreitä kypsytetään luostarin kellarissa kuusi vuotta. Asiakas voi ostaa viskilleen lisävuosia.

”Viskiä voi kypsyttää vaikka 12, 16, 24 vuotta. Italiassa maistoin 50-vuotiasta viskiä, mutta ei viskin tarvitse olla niin vanhaa”, isä Andreas sanoo.

”Teemme viskiä nautittavaksi, emme keräilyyn.”

Pentti Vänskä
Isä Andreas ja tuotantopäällikkö Asko Ryynänen.
Isä Andreas ja tuotantopäällikkö Asko Ryynänen.
Pentti Vänskä
Luostarin viskipannu.
Luostarin viskipannu.
Pentti Vänskä
Isä Andreas tutkii viskitynnyreitä.
Isä Andreas tutkii viskitynnyreitä.
Pentti Vänskä
Isä Andreas kaataa viskiä maistettavaksi.
Isä Andreas kaataa viskiä maistettavaksi.
Pentti Vänskä
Viskin laatu tyydyttää.
Viskin laatu tyydyttää.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat