Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Professori Kangaspuro: Venäjä ei halua pysäyttää ihmissalakuljettajien bisnestä itärajalla

Kotimaa
 
Jussi Nukari
Turvapaikanhakijoiden autoletka odotteli puomiasemalla kolme kilometriä Alakurtista itään lauantaina.
Turvapaikanhakijoiden autoletka odotteli puomiasemalla kolme kilometriä Alakurtista itään lauantaina. Kuva: Jussi Nukari

Venäjän johto ei masinoi aiempaa suurempia määriä turvapaikanhakijoita Suomen itärajalle, mutta sillä ei ole motivaatioita pysäyttää ihmissalakuljettajien organisoimaa bisnestä, arvioi tutkimusjohtaja, professori Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Kangaspuron mukaan tilanteessa on kysymys siitä, että ihmissalakuljettajat ovat löytäneet pohjoisen reitin, jota pitkin turvapaikanhakijat suuntaavat Eurooppaan.

”Venäjällä on iso määrä pakolaisia, jotka eivät ole välttämättä saaneet pakolaisstatusta ja joiden olosuhteet eivät olet millään tavalla kadehdittavat. Mutta jos Kreml aktiivisesti organisoisi pakolaisvirtaa Suomeen, ei puhuttaisi näin pienistä määristä vaan kymmenistä tuhansista turvapaikanhakijoista”, Kangaspuro sanoo.

Kuluvan tammikuun aikana Lapin rajavartioston rajanylityspaikoilla turvapaikkaa on hakenut yhteensä noin 350 ihmistä. Koko viime vuonna hakijoita oli tuplaten eli hieman alle 700.

Ulkoministeri Timo Soini (ps) sanoi perjantaina, että turvapaikanhakijoiden laiton maahantulo pitää saada loppumaan. Soini myös väläytti, että itäraja voidaan sulkea turvapaikanhakijoiden virran patoamiseksi, jos yhteisymmärrystä asiasta ei Venäjän kanssa löydy.

Suomen viranomaiset ovat aiemmin kiitelleet, että yhteistyö Venäjän rajaviranomaisen kanssa toimii hyvin. Nyt näyttää siltä, että Venäjä on muuttanut vuosien aikana vakiintunutta käytäntöä tarkistaa Suomeen lähtevien Schengen-viisumit.

Kangaspuron mielestä Soinin väläytys rajojen sulkemisesta haiskahtaa ylilyönniltä, sillä itärajan yli tulevat pakolaismäärät olisi helposti hallittavissa viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja pelisäännöillä.

”Paljon suuremmat pakolaismäärät on potentiaalinen uhkakuva, joka halutaan maalata. Ei ole toistaiseksi ollut näkyvissä, että se olisi toteutumassa tai sitä oltaisiin toteuttamassa.”

Kangaspuron mukaan Soinin lausunto viestii Venäjällä julkisuutta saadessaan sitä, etteivät pakolaiset ole itärajan kautta tervetulleita Suomeen.

Tänä vuonna Lappiin tulleista turvapaikanhakijoista valtaosa on käyttänyt Venäjää kauttakulkumaana, mutta joukossa on myös niitä, jotka ovat oleskelleet maassa pitkään, kertoo rajatoimiston päällikkö Hannu Markkula Lapin rajavartiostosta. Pääosa turvapaikanhakijoista on Afganistanista. He edustavat yhteensä 32:ta eri kansallisuutta.

Kangaspuron mukaan omista maistaan paenneet ihmiset haluavat Venäjältä pois, sillä maan talous on kovassa kriisissä ja mieliala nationalistinen ja islamin vastainen.

”Ymmärrän hyvin, että pakolaiset haluavat Eurooppaan hyödyntämään ammattitaitoaan, päästäkseen terveydenhuollon pariin ja saadakseen lapsensa kouluun.”

Kangaspuro muistuttaa, että vaikka ihmissalakuljetus on moraalisesti tuomittavaa, siihen turvautuvat yleensä epätoivoisessa tilanteessa olevat ihmiset.

”Ei pitäisi hukata sitä näkökulmaa, että jos pakolaiset suostuvat ja joutuvat maksamaan jollekin isoja summia, he maksavat hädässään. Ihmissalakuljettajiin turvautuminen ei heikennä heidän oikeuttaan hakea turvapaikkaa, eikä se ole kriteeri kieltää tai myöntää sitä.”

Lapissa rajan sulkemisia ei mietitä, sillä kyse on valtioiden ja ulkoministeriöiden välisistä asioista.

”Jos raja olisi kiinni, se tarkoittaa, että yli ei mennä. Jos on turisti, voi mennä toiseen paikkaan, mutta bisnesmiehellä se on vähän toisenlaista. Tilanne olisi myös erilainen riippuen siitä, pannaanko yksi paikka kiinni, jolloin voi kiertää, vai pannaanko kaikki paikat kiinni”, Hannu Markkula sanoo.

Sallan raja-asemalla liikennettä on jo jouduttu rajoittamaan päivittäin, jotta turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen liittyvät tehtävät on saatu hoidettua.

”Se vaatii sen verran resursseja, että häiritsee normaalia toimintaa ja siksi puomi laitetaan vähäksi aikaa kiinni. Tarkoitus on, että liikennettä säännöstellään, että selviämme nykyisillä resursseilla”, Markkula sanoo.

Liikenteelle aiheutunut viive on kestänyt enimmillään kolme tuntia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat