Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lapin psykiatriasta tuli vientituote – ”Tuskin olisin hengissä, jos en olisi päässyt tuohon hoitoon”

Länsi-Pohjassa psykiatria viedään potilaan kotiin, ja perhe on mukana hoidossa.

Kotimaa
 
Jaakko Heikkilä
”Vaikka olin huonossa kunnossa, minut otettiin vakavasti”, Helena Kiviniemi kiittelee Keroputaan psykiatrisen sairaalan henkilökuntaa.
”Vaikka olin huonossa kunnossa, minut otettiin vakavasti”, Helena Kiviniemi kiittelee Keroputaan psykiatrisen sairaalan henkilökuntaa. Kuva: Jaakko Heikkilä

Länsi-Pohjassa hoidetaan näin

  Apua annetaan heti, kun sitä pyydetään.

  Suositaan avohoitoa. Jos mahdollista, hoito viedään potilaan kotiin.

  Potilasta ei pompoteta paikasta toiseen vaan ensimmäinen auttaja pysyy mukana hoidossa myös jatkossa.

  Perhe ja läheiset otetaan mukaan hoidon yhteistyökumppaneiksi.

  Päätökset hoidosta tehdään yhdessä neuvotellen.

  Lähes koko henkilökunnalla on perheterapeutin koulutus.

Kun torniolainen Helena Kiviniemi vaikean elämänvaiheen jälkeen kadotti kykynsä nukkua enempää kuin pari tuntia yössä ja alkoi nähdä harhoja, hän pääsi poikkeukselliseen hoitoon. Hänen ystävänsä toimitti hänet Keroputaan psykiatriseen sairaalaan, jossa pidettiin heti ensimmäinen hoitokokous. Mukaan kutsuttiin Kiviniemen, lääkärin ja hoitajan lisäksi hänen ystävänsä, terapeuttinsa ja poikansa.

”Yhdessä sitten mietittiin, miten minua voisi auttaa. Vaikka olin huonossa kunnossa, minut otettiin vakavasti. Minua kuunneltiin ja hoidosta päätettiin yhdessä. Jatkossa sain puhua psykologin kanssa lähes joka päivä”, Kiviniemi kertoo.

Kiviniemi oli sairaalassa seitsemän viikkoa, niin kauan kuin hän tunsi sairaalahoitoa tarvitsevansa.

”Minulle sanottiin, että osaan itse parhaiten arvioida, milloin kotiinpaluu on ajankohtaista. Sain toipua rauhassa.”

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on runsaan parinkymmenen vuoden aikana kehitetty uudenlainen hoitomalli psykiatriaan. Se on tutkimusten mukaan toiminut niin hyvin, että nyt mallista on kiinnostuttu myös ulkomailla. Suomesta sitä ei ole markkinoitu, mutta monista maista on pyydetty suomalaisia kertomaan ja kouluttamaan hoitotavoistaan.

Britanniassa on käynnissä kaksi pitkää koulutusta, jossa suomalaiset ovat kouluttajana. Mallia kokeillaan myös Tanskassa, Norjassa, Italiassa, Puolassa ja USA:ssa. Kyselyjä on tullut muun muassa Singaporesta ja Japanista.

Mikä Keroputaan mallissa sitten on niin erikoista?

Länsi-Pohjan nuorisopsykiatrian va apulaisylilääkärin Kari Valtasen mukaan koko ajattelutapa eroaa tavanomaisesta psykiatrisesta hoidosta, jossa hoitoa saa, jos lääkäri arvioi sen tarpeelliseksi ja jossa diagnoosit ja lääkkeet ovat keskeisessä roolissa.

Tärkeintä on, että hoitoa saa heti. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.

”Me emme arvioi kenenkään hoidon tarvetta tai anna välttämättä edes diagnoosia. Ajattelemme, että jos joku pyytää apua, hän myös sitä tarvitsee. Silloin pyrimme auttamaan heti. Diagnoosit eivät ole meille keskeisiä, sillä ne ovat vain kapeita yrityksiä luokitella ihmisen ongelmia. Meitä kiinnostaa niitä enemmän ihmisen ja hänen perheensä elämäntilanne, joka on aina paljon monivivahteisempi kuin yksikään diagnoosi”, Valtanen sanoo.

Psyykenlääkkeistä ei ole kokonaan luovuttu vaan Valtasen mukaan niitä käytetään, jos niille on tarvetta.

”Jos lääkkeitä käytetään, pyrimme pitämään annokset pieninä ja välttämään sivuvaikutuksia. Vältämme sitä, että isoja annoksia käytettäisiin pitkään.”

Kaikki alkoi siitä, että tilanne Länsi-Pohjassa oli tavattoman huono. 1980-luvulla skitsofrenian esiintyminen seudulla oli maan huippua. Siksi Länsi-Pohjassa alettiin etsiä keinoja, jolla saataisiin estettyä sairauden kroonistuminen. Ratkaisu löytyi niin sanotusta avoimen dialogin mallista.

Kymmenen vuoden päästä oltiin tilanteessa, jossa psykoosilääkkeitä käytettiin vähemmän, mutta potilaat toipuivat nopeammin. Viiden vuoden seurannassa huomattiin, että psykoosin sairastaneista yli 80 prosenttia oli oireettomia tai heillä oli vain lieviä oireita. Lähes yhtä suuri osuus palasi työelämään tai opiskelemaan. Samalla hoidon kustannukset olivat laskeneet Länsi-Pohjassa selvästi.

Nykyisin hoitoa käytetään Länsi-Pohjassa muuhunkin kuin psykoosien hoitoon. Helena Kiviniemelle hoito oli käänteentekevä. Nykyisin hän toimii tarvittaessa tukihenkilönä sairastuneille.

”Sain niin hyvää apua, että koen velvollisuudekseni auttaa nyt muita. Tuskin olisin hengissä kertomassa tarinaani kellekään, jos en olisi päässyt tuohon hoitoon.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat