Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Poliisit harkitsevat siirtoa Akavaan – Suomessa palkansaajien järjestäytymisaste on yhä maailmanennätys­luokkaa

Akava ja STTK kilpailevat korkeakoulun käyneistä. Uusi keskusjärjestö liikuttaa liittoja.

Kotimaa
 
Juha Metso
Suomen poliisijärjestöjen liitto pohtii parhaillaan mihin keskusjärjestöön kuulua.
Suomen poliisijärjestöjen liitto pohtii parhaillaan mihin keskusjärjestöön kuulua. Kuva: Juha Metso

Hallituksen työelämähankkeet pakkolakeineen ovat lisänneet kiinnostusta ammattijärjestöihin, mikä näkyi piikkinä useiden liittojen jäsenmäärissä etenkin viime syksynä. Myös uuden keskusjärjestön mahdollinen synnytys ensi vuonna on saanut liitot liikehtimään nykyisten keskusjärjestöjen välillä. Järjestön vaihtoa harkitsevat ainakin poliisit ja sairaanhoitajat.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, korkeasti koulutettujen Akava ja toimihenkilöitten STTK keräävät parhaillaan tuoreimpia tietoja liittojensa jäsenmääristä, mutta tulokset eivät ole vielä kasassa.

Suurin järjestöistä on yhä SAK yli miljoonalla jäsenellään, mutta viime vuosina se on ollut menettäjä, kun teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet. Viidessä vuodessa jäsenistä on lähtenyt yli 30 000. Koulutustason nousu on vienyt Akavan ohi STTK:n. Vuoden 2014 lopussa Akavan liitoissa oli noin 590 000 jäsentä ja STTK:n liitoissa noin 560 000, kun heitä vielä vuonna 2010 oli yli 600 000.

Viime vuoden liittokohtaisista muutoksista SAK on jo saanut selville, että sen toiseksi suurin liitto Julkisten ja hyvinvointialojen JHL on kasvattanut jäsenmääräänsä vuodessa yli 3 000:lla. Silti järjestön suurin liitto on yhä Palvelualojen ammattiliitto Pam, johon puheenjohtaja Ann Selinin mukaan tulee noin 25 000 uutta jäsentä vuodessa, joskin heitä myös menee.

”Mehän olemme läpikulkuala, ja jäsenhankinta vaatii joka vuosi uusia jippoja työpaikoilla, sosiaalisessa mediassa ja festivaaleilla”, Selin sanoo, mutta huomauttaa, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen syksyllä kaavailemat tiukennukset työehtoihin moninkertaistivat liittymisinnon. Myös kauppojen uudet aukioloajat ovat herättäneet kysymyksiä.

Silti Pamin kokonaissaldo jäi viime vuonna parin sadan jäsenen verran miinukselle. Sen sijaan lakkoherkkyydestään kuulu SAK-lainen kuljetusalan työntekijäliitto AKT lisäsi viime vuonna jäsenmääräänsä parilla sadalla.

Ärhäkkä AKT onkin yksi välillinen syy siihen, että toimihenkilöitten STTK:sta on nyt virtaa kohti Akavaa. Taustalla on reilun vuoden vireillä ollut uusi keskusjärjestö, jonka on määrä nähdä päivänvalo ensi vuonna. Selvitystyötä tekee 49 liittoa, jota ovat lähinnä SAK:sta ja STTK:sta. Akavasta mukana ovat Insinööriliitto ja Tekniikan asiantuntijat KTK. Seuraavan kerran liitot kokoontuvat maaliskuussa, ja aiesopimus on määrä allekirjoittaa kesällä.

Paitsi AKT on myös koko SAK monille sitoutumattomuutta vaaliville toimihenkilöliitoille liian punainen vaate, vaikka uudesta keskusjärjestöstä on määrä tehdä poliittisesti sitoutumaton.

”Olemme ehdottomasti poliittisesti sitoutumaton järjestö, ja uusi tilanne pakottaa selvittämään, mihin vastedes kuulumme. Nyt näyttää epävarmalta, miten poliittisuus uudessa keskusjärjestössä näyttäytyy”, sanoo Pardian kautta STTK:hon kuuluvan Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen. Yksi vaihtoehto Suhosen mukaan on siirtyä Akavaan, mutta vasta kevätvaltuusto päättää, mitä tehdään. Suhosen mukaan myös talouspuoli jäsenmaksuineen painaa päätöksessä. Liitossa on nyt noin 11 000 maksavaa jäsentä.

Selvitystyötä asemastaan ja mahdollisesta keskusjärjestön vaihdosta tekevät myös noin 45 000 jäsenen Sairaanhoitajaliitto ja 4 000 jäsenen Suomen röntgenhoitajaliitto. Nyt ne kuuluvat sosiaali- ja terveysalan Tehyyn ja siten STTK:hon. ”Uusi keskusjärjestöhän painottuisi näillä näkymin vientialoille, jolloin herää kysymys, kuka ajaa parhaiten julkisen sektorin korkeasti koulutettujen etuja”, puntaroi Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto.

Viime vuoden lopulla jo fysioterapeuttien yhdistys päätti siirtyi Akavaan, tosin heidän jäsenensä kuuluvat yhä Tehyn ammattiosastoon. Tehyn jäsenmäärä kasvoi viime vuonna parilla tuhannella. Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo on huolissaan hoitoalan henkilöstön pirstoutumisesta. Akava on Vesivalon mukaan selvästi kalastellut jäseniä STTK:sta.

Samaa sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: ”Akavan harjoittama kontaktointi on ollut aktiivista. On äärimmäisen surullista, että juuri nyt historiallisen suuren muutoksen alla sote-sektorilla henkilöstön edunvalvonta pirstaloituu.”

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder torjuu syytökset aggressiivisesta jäsenten pyynnistä STTK:n apajilla, mutta myöntää, että etenkin ammattikorkeakoulutetut ovat heille haluttuja tulokkaita.

”Uusi keskusjärjestö myllertää kenttää ja voi kirkastaa jakoa kahteen järjestöön, joista toinen edustaa korkeasti koulutettuja asiantuntijoita”, Fjäder sanoo.

”Hinta, mielikuva ja palvelut ratkaisevat”, Fjäder vertaa ay-jäsenyyttä bisnekseen. ”Me ollaan kasvettu joka vuosi sen jälkeen, kun Akava vuonna 1950 perustettiin”, Fjäder kehaisee.

Monet akavalaiset liitot, kuten Suomen ekonomiliitto, diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Tekniikan akateemisten liitto TEK ja Lakimiesliitto ovat varsin aktiivisia rekrytoijia myös yliopistoissa. Haalarimerkkien ja muun tilpehöörin lisäksi potentiaalisille jäsenille on tarjolla arvokkaampaa mutta ilmaista laki- ja uraneuvontaa – ja ilman jäsenmaksuja.

Vaikka valmistumisen jälkeen kaikki eivät liitykään oitis maksaviksi jäseniksi, on Suomessa palkansaajien järjestäytymisaste yhä maailmanennätysluokkaa, vaikka ”ei-liikkeestäkin” puhutaan.

Tuorein työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus koskee vuotta 2013, jolloin palkansaajien järjestäytymisaste oli 64,5 prosenttia. Vuodesta 2009 laskua oli kolme prosenttiyksikköä.

Luvussa ovat mukana vain edunvalvonnan piirissä olevat. Ammattiliittojen jäsenistä liki 30 prosenttia on esimerkiksi opiskelijoita tai eläkeläisiä, joiden osuus on myös noussut.

Viime aikoina ammattijärjestöt ovat muistuttaneet liittoon kuulumisen hyödyistä Mikä fiilis! -kampanjalla, joka on näkynyt myös tv:ssä. Jo pari vuotta sitten käynnistetyn kampanjan nimi on juuri nyt ajankohtainen, kun lähes päivittäin tulee esityksiä esimerkiksi pätkätöiden lisäämisestä ja uusien työntekijöiden koeaikojen pidentämisestä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat