Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Joakim, 8, sai elinsiirrolla uuden elämän – ”Hän halusi Legoja heti, kun sai silmänsä auki”

Suomessa siirrettiin viime vuonna enemmän elimiä kuin koskaan aikaisemmin.

Kotimaa
 
Rio Gandara / HS
Joakim Kattelus osaa itse valmistaa suosikkivälipalansa, tortillan.
Joakim Kattelus osaa itse valmistaa suosikkivälipalansa, tortillan. Kuva: Rio Gandara / HS
Fakta

Elinsiirtopotilaiden ennuste on valoisa

 Elinsiirto parantaa selvästi potilaan ennustetta ja elämänlaatua.

 Yli 90 prosenttia elinsiirteistä toimii vuoden kuluttua.

 Suomessa on ihmisiä, jotka ovat eläneet siirteen kanssa yli 40 vuotta.

 Lapselle siirretty elin kasvaa lapsen mukana.

Poika istuu sohvan selkänojalla ja syö tortillaa. Monessa perheessä tämä voisi olla tavallinen näky, mutta täällä se kertoo, että vuosien unelma toteutui.

Kahdeksanvuotiaan Joakim Katteluksen pelastukseksi koitui suolensiirto.

Elinsiirroissa tehtiin viime vuonna jälleen uusi ennätys. Edellinenkin ennätys on tuore, se syntyi 2014.

Uuden elimen turvin jatkoaikaa elämäänsä sai viime vuonna 391 ihmistä. Elimiä siirrettiin 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vielä isompi kasvu nähtiin 2013–2014. Vauhtia antoi lakimuutos, jonka mukaan kuka tahansa aivokuollut voi olla elimen luovuttaja. Suostumusta ei tarvitse enää selvittää.

Eläessään voi yhä määritellä kielteisen tahtonsa, jos ei halua, että elimiä käytetään kuoleman jälkeen.

Tortilla on maistunut Joakim Kattelukselle vasta vähän aikaa.

Ennen loppukesää hän oli vain maistellut ruokaa, ja varsinainen ravinto tuli suoraan suoneen.

Syy oli Hirschsprungin tauti, synnynnäinen koko suolen hermotushäiriö, joka todettiin pian syntymän jälkeen. Suolisto ei toiminut hermotuksen puuttumisen vuoksi. Imettäminenkin oli kielletty.

”Hän oksensi, eikä kakkaa tullut”, äiti Maija Kattelus muistelee.

Tauti hoidetaan yleensä tavallisella leikkauksella, kertoo lastenkirurgi Mikko Pakarinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten sairaalasta.

Joakimille leikkaus ei riittänyt, vaan hänet kirjattiin suolensiirtojonoon yksivuotiaana. Siirtoa odotellessa ravinto ja nesteet annettiin laskimoon.

Poika oli tippaletkussa valtaosan vuorokautta. Koulunkäynti onnistui, mutta sen jälkeen oli kiire kotiin nesteytykseen.

Hoito rajoitti menemisiä.

”Kirjastossa ehti käydä ilman nestepusseja”, isä Heikki Kattelus sanoo.

Kyläreissuilla matkat käytettiin nesteyttämiseen. Kauemmas lähtiessä kolmelapsisen perheen farmariauto täyttyi hoitovälineistä.

Nestepusseja kului paljon. Ihmisen suolisto erittää nestettä, joka imeytyy normaalisti takaisin, mutta ei silloin, kun suolisto ei toimi lainkaan.

Vuosia jatkunut tippaletkun käyttö sai Joakimin suonireitit tulehtumaan ja tukkeutumaan. Lopulta katetri oli kiinni suoraan sydämessä.

Elinsiirtoon päädytään, kun muu hoito ei enää auta. Usein on myös kiire: henki menee, jos uutta elintä ei löydy. Ihmisiä on kuollut elinsiirtojonoon sopivan siirrännäisen puuttuessa.

Elinluovuttaja on yleensä ihminen, joka on todettu aivokuolleeksi sairaalassa. Munuaisia saadaan myös eläviltä luovuttajilta.

Suurin osa siirretyistä elimistä on munuaisia, joiden siirtoja on tehty pisimpään, Suomessa vuodesta 1964. Silloin uuden munuaisen sai yksi ihminen, viime vuonna siirtoja tehtiin jo 245.

Rio Gandara / HS
Joakim Kattelus leikkii viisivuotiaan veljensä Danielin kanssa.
Joakim Kattelus leikkii viisivuotiaan veljensä Danielin kanssa.

Munuaisen siirtoon päädytään, kun muu ei enää tepsi. Muun muassa aikuistyypin diabetes, hoitamaton korkea verenpaine ja munuaissairaudet aiheuttavat munuaisten vajaatoimintaa. Myös runsaat lisäkilot rasittavat munuaisia.

Maksansiirtoja tehtiin viime vuonna peräti 77, selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksa voi pettää nopeasti esimerkiksi äkillisen virussairauden takia tai pitemmän ajan kuluessa. Maksaa rasittavat myös lääkeaineet ja alkoholi.

Sydämensiirroissa ohitettiin viime vuonna kolme merkkipaalua: helmikuussa ensimmäisestä sydämensiirrosta tuli 30 vuotta, ja syyskuussa tehtiin jo 500. sydämensiirto.

Huhtikuussa asennettiin Suomen ensimmäinen tekosydän ihmiselle. Tekosydän antoi lisäaikaa siirrännäisen odotteluun, ja odotusajaksi arvioitiin kolmesta kuukaudesta vuoteen. Saaja odottaa siirrännäistä edelleen ja voi kohtuullisen hyvin, kertoo Helsingin yliopiston professori ja Hyksin ylilääkäri Karl Lemström.

Keuhkoja on siirretty Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Yleensä elinsiirtoja rajoittaa pula siirrännäisistä, mutta keuhkonsiirroissa pulaa on ollut lähetteistä.

Viime vuonna lähetteiden määrä kuitenkin lisääntyi.

Keuhkonsiirtoon joudutaan vakavan keuhkosairauden, kuten keuhkofibroosin, kystisen fibroosin tai keuhkoahtaumataudin takia.

Suoli ja haima ovat uusimpia elinsiirtojen kohteita. Suolensiirrot aloitettiin 2009, haimansiirrot 2010.

Joakim Kattelus joutui jonottamaan elinsiirtoa vuosia. Sopivaa siirrännäistä ei tahtonut löytyä. Sen piti olla tarpeeksi pieni ja veriryhmän oikea.

Rio Gandara / HS
Joakim Kattelus sai uutta vauhtia suolensiirrosta loppukesällä.
Joakim Kattelus sai uutta vauhtia suolensiirrosta loppukesällä.

Turhauttavaa aikaa, vanhemmat huokaavat nyt. Toistuvia tutkimuskäyntejä, varalla oloa yötä päivää ja ilmoituksia sairaalaan, jos lähti johonkin kauemmas.

”Asia oli mielessä, mutta se oli pakko työntää syrjään. Totuimme siihen, että arkemme on tällaista”, Maija Kattelus kertoo.

Perhe ei osannut enää odottaa, että elinsiirto tulisi.

Kesän sairaalakäynnillä tuli pysäytys. Lääkäri painotti, että tilanne on vakava, äiti muistelee.

”Lääkäri sanoi, että jos haluatte kysyä jotakin, kysykää niin, että Joakim ei kuule.”

Käsitys vahvistui hoitokertomuksesta, jonka mukaan ainoa vaihtoehto oli pikainen palautus elinsiirtolistalle. Jos siirto ei auttaisi, muuta hoitokeinoa ei enää olisi.

”Emme halunneet ajatella, että kohta Joken taistelu olisi ohi. Ei sellaista pysty kohtaamaan”, Heikki Kattelus sanoo hiljaa.

Kesken elokuisen koulupäivän puhelin soi. ”Aloin itkeä”, Maija Kattelus muistelee. ”Tiesin, että kaikki on mahdollista. Pelotti miten käy.”

Isä haki pojan koulusta, jossa opettaja halasi lähtiäisiksi. Oli tunti aikaa noutaa äiti ja ajaa sairaalaan.

Leikkaus alkoi illansuussa. Aamuyöllä kirurgi soitti, että operaatio oli ohi. Joakimilla oli uusi ohutsuoli ja pala paksusuolta.

”Hän halusi Legoja heti, kun sai silmänsä auki”, Maija Kattelus naurahtaa. ”Ne ehkä auttoivat hänet pahimman yli, antoivat kiinnikkeen elämään.”

Sairaalassa meni viikkoja. Tuli takapakkia ja vielä kolme leikkausta, mutta marraskuussa Joakim pääsi kotiin ja kevätlukukauden myötä takaisin kouluun.

Tilanne on nyt erinomainen, Pakarinen sanoo. Ennuste on hyvä, eikä uusia leikkauksia ole näköpiirissä. Tulehduksia pitää varoa ja hyljinnänestolääkkeitä syödä, mutta muuten Joakim Kattelus elää normaalia elämää. Ja syö. Lempiruokaa on juustolla ja tonnikalalla täytetty tortilla.

”Eilen söin kokonaisen hampparin”, hän kertoo.

Huhtikuussa on merkkipäivä, joka tuntui välillä kaukaiselta: 9-vuotissyntymäpäivä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat