Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suositus: Mielenterveyttä voisi edistää enemmän töissä

Hyvät terveyspalvelut eivät ylläpidä mielenterveyttä, vaan siihen vaikuttavat myös työ, koulu ja yhteiskunnan päätökset, EU:n tuore suositus toteaa. Suomen osalta se arvioi, että säädökset ovat kunnossa mutta niitä ei aina sovelleta.

Kotimaa
 
Jussi Nukari / Lehtikuva
Esimiehet eivät aina tiedä työn todellisia paineita tai työntekijä ei voi puhua niistä esimiehen kanssa, EU:n tekemässä analyysissa todetaan.
Esimiehet eivät aina tiedä työn todellisia paineita tai työntekijä ei voi puhua niistä esimiehen kanssa, EU:n tekemässä analyysissa todetaan. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Fakta

Huomiota kouluun ja päätöksentekoon

 Koulua koskevassa hankkeessa todettiin, että kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on mahdollista edistää mielenterveyttä ja ehkäistä käyttäymisen ja mielenterveyden häiriöitä jo varhain.

 Hanke suosittelee, että Eurooppaan luodaan laaja tietopohja lasten ja nuorten mielenterveydestä ja häiriöiden esiintyvyyksistä.

 Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä, hanke suosittelee. Se lisäisi luottamusta ja julkista tukea mielenterveyttä edistävälle politiikalle.

Hyvän tai huonon mielenterveyden syyt löytyvät usein jokapäiväisestä elämästä kuten töistä, koulusta tai yhteiskunnallisista päätöksistä, toteaa juuri päättynyt EU-hanke. Se pohti mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kolmen vuoden ajan.

Hankkeessa oli kahdeksan eri osaa. Suomi osallistui niistä kolmeen, jotka koskivat työelämää, koulua ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Laajin analyysi koski työpaikkoja.

Kunkin maan järjestelmää arvioitiin listaamalla vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia (niin sanottu swot-analyysi).

Suomen osalta arvio keskittyy etenkin työpaineiden hallintaan ja hyvinvointiin. Vahvuuksiamme ovat hyvät säädökset, mutta niitä ei aina osata soveltaa.

Heikkouksia ovat nopea muutostahti, joka on johtanut kokemukseen, että mikään ei riitä. Työn määrää on vaikea rajoittaa, jos työtehtävä ei ole selkeä. Esimiehet eivät aina tiedä työn todellisia paineita tai työntekijä ei voi puhua niistä esimiehen kanssa.

Uhkia ovat epävarma talous ja sen takia työpaikkojen epävarmuus. Työn vaatimukset taas ovat kasvaneet. Työntekijät ovat vaarassa uupua, mikä voi johtaa ennenaikaisiin eläköitymisiin, ja silloin ei saavuteta tavoitetta pidentää työuria, analyysi varoittaa.

Mahdollisuuksiakin on, analyysi muistuttaa. Työpaineita voi vähentää muuttamalla työn sisältöä, kohentamalla johtajuutta ja hyödyntämällä ihmisten yksilöllisiä eroja. Ikääntyneiden työntekijöiden taidot ja tiedot voisi nähdä arvokkaina.

Kohentamista kaipaisi myös suhtautuminen työntekijöiden mielenterveyspulmiin. Tietoa on, ja mahdollisuuksia tukea ja järjestellä työtä, mutta asenteet ovat edelleen usein kielteisiä. Mielenterveyden häiriöihin liittyy yhä leimaamista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat