Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Terveystieto tulee alakouluihin syksyllä

Uusi opetus­suunnitelma kiinnittää huomiota muun muassa tunnetaitoihin.

Kotimaa
 
Fakta

Arjessa voi edistää mielenterveyttä

 Mielenterveyttä eivät takaa vain terveyspalvelut, vaan syyt hyvään tai huonoon mielenterveyteen löytyvät usein päivittäisestä elämästä kuten työstä, koulusta tai yhteiskunnallisista päätöksistä. Tämän totesi EU:n juuri päättynyt hanke, joka julkaisi suositukset mielenterveyden edistämiseksi.

 Hyvin organisoitu ja johdettu työ tukee mielenterveyttä. Suomen tilannetta analysoinut hanke havaitsi, että säädökset ovat kunnossa, mutta niitä ei aina osata soveltaa. Sairauslomalta töihin palaavaa tukevia toimintamalleja on, mutta ne eivät ole vielä arkea kaikkialla.

Peruskoulujen opetussuunnitelma uusiutuu syksyllä, ja mukaan tulee myös mielenterveys. Käytännössä se tarkoittaa terveystiedon opetusta myös alakouluissa, yläkouluissa on ollut jo yksi terveystiedon tunti viikossa.

”Yläkoulun terveystiedossa ja alakoulun ympäristöopissa opetetaan lapsen ja nuorten mielenterveyttä vahvistavia sisältöjä”, kertoo Mielenterveysseuran lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala.

Seura on tuottanut alakoulun opettajille Hyvää mieltä yhdessä -koulutuksen ja aineiston, jotka antavat välineitä mielenterveystaitojen oppimiseen. Tavoite on tuoda mielenterveyden edistäminen osaksi koulukulttuuria, ja moni kunta on ostanut koulutuksen opettajilleen.

Koulu on hyvä paikka opettaa mielenterveystaitoja, koska se tavoittaa koko ikäluokan. Tavoite on antaa eväitä koko elämän ajalle: omien vahvuuksien tunnistamista, oman temperamentin ymmärtämistä ja itsetuntoa sekä kykyä ymmärtää toisen reaktioita.

”Jos esimerkiksi alakoululaisten kaverusten välillä tapahtuu jotakin hölmöä, tilannetta voidaan käsitellä uudelleen ja pohtia, mikä laukaisi minussa sen tunteen, jonka vallassa tein jotakin hölmöä”, Hannukkala kuvailee.

”Kun tarinaan palataan, toimija alkaa tunnistaa omaa kehoa ja sen viestejä, ja myös sitä, mitä tunteita tilanne laukaisi kaverissa. Näin rakennetaan myös empatiataitoja.”

Alakoulun ympäristöoppiin kuuluu syksystä alkaen viisi ainetta eli terveystieto, biologia, maantieto, fysiikka ja kemia. Ne ovat tasavertaisia, ja terveystietoa on viidennes tunneista.

Terveystiedon lisäksi mielenterveyttä tukevat myös taito- ja taideaineet, joissa rohkaistaan luovuuteen ja itseilmaisuun. ”Vahvuuksien hahmottaminen parantaa oppilaan itsetuntoa ja edistää hyvinvointia”, Hannukkala summaa.

Jotkut kunnat ovat jo ottaneet hyvinvoinnin oppimisen tunnin viikkotuntirakenteeseen. Se voi olla kivakoulu-toimintaan kuuluva tunti, jonka tavoite on ehkäistä kiusaamista tai tunti, jolla käsitellään hyvää ja turvallista arkea.

Kyse ei ole vain oppisisällöistä, Hannukkala huomauttaa, vaan mielenterveystaidot otetaan osaksi kouluyhteisöä. Oppitunneilla omaksuttua harjoitellaan arjessa niin, että jokainen ymmärtää oman toiminnan merkityksen toisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat