Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ilmastonmuutos lisää tiesuolan tarvetta – Suomen teille levitetään suolaa vuosittain jopa 110 000 tonnia

Suolaus vähentää kulkuväylien liukkautta etenkin nollakeleillä. Suolaa tarvitaan varsinkin silloin, kun lämpötila sahaa nollan ylä- ja alapuolella.

Kotimaa
 
Juha Metso
Suomen teille levitetään suolaa vuosittain 70000–110000 tonnia.
Suomen teille levitetään suolaa vuosittain 70000–110000 tonnia. Kuva: Juha Metso
Fakta

Suola sulattaa jäätätien pinnasta

 Tiet ovat liukkaimpia pikkupakkasella, ja suola tehoaa silloin parhaiten.

 Suolaus käynnistää tien pinnassa kemiallisen tapahtumasarjan, jossa jää sulaa veden ja suolan seokseksi.

 Suolan ionit purkavat kiderakenteet ja estävät uusien muodostumisen, eivätkä vesimolekyylit pääse rakentamaan uutta jäätä.

Ilmastonmuutos ja varsinkin talvien lämpeneminen lisää teiden suolauksen tarvetta.

”Kun talvi on lauha, suolaakin menee enemmän”, kertoo Liikenneviraston hankinnan asiantuntija Heikki Lappalainen.

”Suolaa tarvitaan etenkin silloin, kun lämpötila sahaa nollan ylä- ja alapuolella.”

Suolauksella torjutaan tienpinnan liukkautta. Se on ensisijainen menetelmä, ja tarpeen vaatiessa kriittisissä kohdissa voidaan käyttää myös niin sanottua karheistavaa hiekoitusta.

”Päätavoite on, että liikkuminen on turvallista”, Lappalainen sanoo.

Suolaus on käytössä vilkkailla pääteillä, joita on noin 7 000 tiekilometriä. Tarve on suurin Etelä-Suomessa.

”Sisämaassa on tasaisempi lämpötila”, Lappalainen perustelee. ”Jos talvi on normaali, suolaa käytetään siellä vain vähän.”

Lämpötilan vaihtelu puolestaan on suurinta rannikoilla, ja siellä myös suolataan eniten.

Teille kuluu suolaa vuosittain 70 000–110 000 tonnia. Se tuodaan Suomeen kiinteänä mutta levitetään teille liuoksena. Näin siksi, että liuos pysyy paremmin tien pinnassa.

Suolan tarve vaihtelee suuresti, koska talven säätkin vaihtelevat. Jos on lauhaa ja lumisateista, suolaa menee enemmän.

Keskimääräinen tarve on noin 80 000 tonnia. Se on puolet vähemmän kuin huippuvuonna 1990.

Runsaan suolan havaittiin valuvan pohjavesiin, ja siksi suolan käyttöä on rajoitettu. Kriittisimmillä alueilla suola korvataan kaliumformiaatilla, joka on tehokasta mutta 25–30 kertaa kalliimpaa kuin suola.

Lumisateen jälkeen alkuviikolla tienpintoja muuttui ruskeiksi, ja niille ilmaantui ruskeaa pöperöä, jossa jalankulkijat tarpoivat nilkkaa myöten.

Se oli suolan syytä – tai ansiota:

”Lumi tarttuu tien pintaan, ja autot ja jalankulkijat pakkaavat sen niin tiiviiksi, että sitä ei saada pois”, Lappalainen kertoo.

”Kun päälle levitetään suolaa, pöperö lähtee auraamalla.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat