Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Noin 100 000 osallistui viime vuonna lakkoihin

Lakkojen määrä väheni, mutta työpäiviä menetettiin enemmän kuin vuonna 2014

Kotimaa
 
Jarno Mela / Lehtikuva
Palkansaajien mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla syyskuussa.
Palkansaajien mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla syyskuussa. Kuva: Jarno Mela / Lehtikuva
Fakta

Yleislakoista jo aikaa

 Viimeinen yhteislakoksi kutsuttu lähes kaikkia teollisuusaloja koskenut yleislakko oli vuonna 1986. Lakko kesti kaksi päivää ja koski työmarkkinaratkaisua.

 Vuoden 1956 yleislakko kesti 19 päivää. Siinä oli kyse hintojen noususta ja palkankorotuksista. Lakossa menetettiin liki seitsemän miljoonaa työpäivää.

 Vuoden 1917 yleislakossa vaadittiin kahdeksan tunnin työaikalakia.

 Vuoden 1905 suurlakkoon käytiin Venäjän vallan alla. Sillä tavoiteltiin muun muassa yleistä äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta.

Vaikka etenkin loppuvuodesta esimerkiksi Postin sitkeä työriita lukuisine tukilakkouhkineen antoi kuvan vilkkaasta lakkovuodesta, jäi työtaisteluiden määrä vuonna 2015 edellisvuotta pienemmäksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ennakkotietojen mukaan lakkoja oli 114. Luku pitää sisällään varsinaisten lakkojen lisäksi myös muun muassa lakonuhat ja ylityökiellot.

Vuonna 2014 työtaisteluita oli Tilastokeskuksen mukaan 128. Luvussa ovat mukana myös julkinen sektori ja ne yritykset, jotka eivät ole EK:n jäseniä.

EK laskee yhden yrityksen eri toimipaikkojen lakot yleensä eri lakoiksi, kun Tilastokeskus laskee ne yhdeksi.

Työtaisteluihin osallistujia ja menetettyjä työpäiviä oli EK:n arvioiden mukaan viime vuonna edellisvuotta enemmän – molempia noin 100 000. Vuonna 2014 osallistujia oli noin 69 000 ja menetettyjä työpäiviä noin 40 500.

Eniten 2000-luvulla lakkoiltiin vuonna 2005, jolloin työtaisteluita oli noin 360. Osallistujia oli yli 100 000, ja työpäiviäkin tärvääntyi 670  000. Suuri osa oli tukilakkoja, mutta myös paperiteollisuuden työsulku näkyi menetetyissä työpäivissä.

Erikoistutkija Tapio Bergholm Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöstä SAK:sta muistuttaa, että Suomessa työtaisteluiden ja menetettyjen työpäivien lukumäärä on pudonnut noin kymmenesosaan ja osallistujien määrä alle seitsemäsosaan 1970-luvun huippuvuosista. Työrauha on Bergholmin mukaan vakiintunut etenkin 1990-luvun laman jälkeen.

Viime vuosien lakot ovat harvoin koskeneet palkkaa, sen sijaan niillä on vastustettu työvoiman vähennystä tai uhkaa.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi sijoittuu Tanskan ja Norjan jälkeen mutta edelle Ruotsia, kun mittarina ovat menetetyt työpäivät. Niitä Tanskassa kertyi vuosina 2010–2014 yli miljoona, Norjassa liki miljoona ja Suomessa 530 000. Ruotsissa luku oli vain noin 77 000.

Bergholmin mukaan Suomessa työaikamenetyksiä koituu lakkoja enemmän esimerkiksi lomautuksista, työtapaturmista ja sairauksista.

Työnantajapuolen arviot suomalaisten työntekijöiden lakkoherkkyydestä ja työrauhan vakaudesta ovat toisenlaiset.

”Keskeisimpiä työrauhaongelmia Suomessa on laittomien lakkojen suuri määrä, kun taas Ruotsissa niitä ei ole käytännössä lainkaan. Suhteettomia ovat myös tukilakot, joissa ryhdytään massiivisiin tukitoimiin, kuten pannaan satamat kiinni, vaikka taustalla on hyvinkin pieni työriita, joka koskee vain vähäistä joukkoa työntekijöitä”, listaa lakiasiainjohtaja Markus Äimälä EK:sta.

Parannuskeinoja Äimälän mukaan olisivat huomattavasti suuremmat seuraamukset laittomista lakoista ja suhteellisuusvaatimuksen ottaminen käyttöön tukitoimissa.

Ruotsissa työntekijät ovat päässeet myös vaikuttamaan työpaikoilla päätöksentekoon, mutta siellä työntekijäkin voi joutua henkilökohtaisesti korvauksiin laittomista lakoista.

”Suhtaudumme jyrkän kielteisesti siihen, että lakkoihin osallistumisesta tulisi henkilökohtaisia seuraamuksia. Emme myöskään kannata sakkojen nostoa tai tukilakkojen kieltämistä”, sanoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Työtaisteluoikeutta ei Palolan mukaan ole syytä rajoittaa, mutta pelisääntöjä voidaan hänenkin mielestään ajanmukaistaa. Esimerkiksi lakkojen ilmoitusaikoja Palola olisi valmis muuttamaan.

Myös työrauha-asioista palattaneen neuvottelupöytään, kunhan ensin saadaan aikaan työmarkkinaratkaisu. Lakkokoneistoakin järjestöissä on taas rasvattu sen varalta, ettei esimerkiksi pakkolait korvaavia ratkaisuja saada aikaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat