Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kasvohuntu herättää kiukkua ja sääliä – ”Minua ei tarvitse pelastaa hunnulta”

Niqabia käyttävä kantasuomalainen Nina Mäkipää sanoo sen olevan hänen oma, uskonnollinen valintansa. HS:n toimittaja kokeili hunnun käyttöä ja sen aiheuttamia reaktioita päivän ajan.

Kotimaa
 
Näin niqab puetaan ja tältä se tuntuu
Näin niqab puetaan ja tältä se tuntuu
Toimittaja kokeili, millaista on kulkea Helsingissä kasvohunnun kanssa.
Fakta

Musliminaisen pukeutuminen

  Ajatus muslimien yhtenäisestä pukeutumisesta on noin 50 vuotta vanha. Siihen kuului aluksi ajatus myös miesten asusta. Aiemmin muslimit pukeutuivat paikallisten tapojen mukaan.

  Hijab voi viitata joko huiviin tai muslimin vaatimattomaan pukeutumiseen.

  Jilbab voi tarkoittaa mitä tahansa löysää, vartalon peittävää vaatetta tai takkia. Tätä juttua tehdessä käytettiin ranskalais-algerialaista jilbabia, joka on huivin ja viitan yhdistelmä.

  Burka on koko vartalon peittävä vaate. Taliban-hallinnon aikana burka oli Afganistanissa pakollinen.

Ehdimme kävellä Nina Mäkipään, 27, kanssa Helsingin ydinkeskustassa noin vartin ennen ensimmäistä kiukkuista kommenttia.

Tavaratalossa vastaan tulee arviolta 60–70-vuotias mies, joka tuijottaa vihaisesti, kävelee suoraan kohti ja sähähtää: ”Herrajestas sentään tuollaisia.”

Reaktio liittyy selvästi vaatteisiin. Olemme pukeutuneet jilbabeihin ja kasvot peittäviin niqab-huntuihin, jotka jättävät vain silmät paljaiksi. Mäkipää on pukeutunut näin jo kolme vuotta, minä käytän kasvohuntua vain päivän, sekä tietääkseni, miltä se tuntuu että nähdäkseni ihmisten reaktiot. Niitä riittää.

Useimmat vastaantulijat ohittavat meidät ilmeettöminä, mutta monet tuijottavat avoimesti ja pitkään. Vihaisia katseita tulee niin paljon, että lakkaan laskemasta niitä jo muutaman sadan metrin matkan jälkeen. Kaupassa ja kahvilassa käynti on ristiriitaista. Myyjät palvelevat meitä ystävällisesti, asiakkaista yksi yrittää kävellä päälle, toinen hymyilee meille lämpimästi.

Kasvohunnuista on kiistelty monissa Euroopan maissa jo vuosia. Suomessakin niqab tuli jälleen uutisiin viime viikolla, kun Ruotsissa Göteborgin kaupunki puuttui yksityisen esikoulun toimintaan ja huomautti muun muassa, että niqabin käyttö ei lasten hoito- ja kasvatustyössä käy.

Ranskassa ja Belgiassa kasvojen peittäminen julkisesti on kiellettyä. Hollannissa on voimassa osittainen kielto, joka estää kasvohuntujen käytön muun muassa kouluissa, sairaaloissa ja julkisessa liikenteessä. Muun muassa Espanjassa ja Italiassa yksittäiset kaupungit ovat kieltäneet tai rajoittaneet kasvohuntujen käyttöä.

Miten yksi vaate voi herättää näin voimakkaita tunteita?

Islamtutkija Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta toteaa, että kyse on ristiriitaisista tulkinnoista. Huntu merkitsee käyttäjälleen aivan eri asioita kuin suurelle osalle vaikkapa suomalaista kantaväestöstä.

”Kantajalleen huntu on uskonnollinen valinta ja identiteetin osoitus. Moni suomalainen taas ajattelee, että sen takana kulkee sorrettu ja alistettu nainen, joka on pakotettu käyttämään huntua. Lisäksi huntu liitetään mielikuvissa radikalisoitumiseen ja terrorismiin. Kun kasvoja ei nähdä, tulevat mielikuvat peliin. Useimmiten ajatellaan, että huntua käyttävä on automaattisesti ulkomaalainen”, Dahlgren sanoo.

Tällä kertaa niqabin takana kulkee nuori kantasuomalainen nainen, Nina Mäkipää. Häntä ei ole hunnun käyttöön painostettu, päinvastoin. Hän erosi ensimmäisestä miehestään, koska islam ei kiinnostanut miestä tarpeeksi. Mäkipää tahtoi alkaa elää islamin oppien mukaan ja alkaa käyttää myös huivia, mutta mies ei pitänyt ajatuksesta lainkaan.

”Kasvoimme sitten erillemme. Luovuin siitä liitosta uskonnon takia.”

Kun Mäkipää meni uudelleen naimisiin, hän käytti vartalon ja pään peittävää jilbabia ja oli alkanut suunnitella myös kasvojen peittämistä niqabilla. Yksi tulevan miehen valintakriteereistä olikin se, että tämä tukisi häntä niqabin käytössä. Hän halusi miehen, joka ei painostaisi kasvojen kätkemiseen, mutta ei estelisikään.

”Niqabin käytön pitää olla täysin naisen oma valinta. Minulle se on juuri sitä, oma uskonnollinen askeleeni, jonka otan Jumalan takia. Joku rukoilee ylimääräisiä rukouksia, minä pidän niqabia ja saan siten kerättyä hyviä tekoja. Islamin mukaan palkkio on erityisen suuri, kun tekee jotain tai luopuu jostain Jumalan takia”, Mäkipää sanoo.

”Kun peitän itsestäni mahdollisimman paljon, katoaa viimeinenkin mahdollisuus siihen, että sytyttäisin kipinän jonkun miehen mielessä. Sellainen kipinä kuuluu vain avioliittoon. Lisäksi niqab vie pois ulkonäön merkityksen muistakin kohtaamisista. Minua arvioidaan ajatusteni, ei ulkonäköni perusteella”, Mäkipää sanoo.

Mäkipään mukaan niqabin käyttö ei ole Suomessa helppoa. Sitä käyttäessään on jatkuvasti kaikkien katseiden kohteena. Osa ihmisistä säälii niqabia käyttävää naista, osa pelkää, osa reagoi kiukkuisesti. Eräs nainen uhkasi junassa repiä hunnun Mäkipään kasvoilta väkisin.

”Feministit taas saattavat ajatella, että olemme alistettuja ja tarvitsemme apua, mutta ei tässä siitä ole kyse. Minua ei tarvitse pelastaa hunnulta.”

Dahlgrenin mukaan koko kysymys siitä, alistaako hunnun käyttö naista vai ei, on liian yksinkertaistava. Jos nainen valitsee asunsa itse, kyse ei ole alistamisesta. Toisaalta islamissa on uskontulkintoja, kuten salafismi, jonka mukaan hunnun käyttö liittyy siihen, että naisen olemista julkisissa tiloissa tulee rajoittaa.

Laki ei pakota kasvohunnun käyttöön missään maassa, mutta muuten naisten pukeutumista saatetaan säädellä tarkastikin. Lisäksi on maita, joissa kasvohunnusta on tullut vallitseva pukeutumistyyli. Siitä poikkeaminen voi vaatia rohkeutta.

Dahlgren kaipaisi Suomeenkin yhteiskunnallista keskustelua kasvohunnun käytöstä.

”Tällaista keskustelua tarvittaisiin eikä sellaisen käymisessä ole mitään rasistista tai islamofobista. Kasvohunnun käyttäminen ei ole pelkästään kantajan oma asia, sillä se vaikuttaa kommunikointiin hänen kanssaan. Itse henkilökohtaisesti en pidä siitä, että toinen peittää minulta kasvonsa, kun keskustelemme.”

Huntujen täyskielto esimerkiksi Ranskassa on kuitenkin osoittautunut Dahlgrenin mukaan huonoksi ratkaisuksi. Säännön oli tarkoitus vapauttaa naiset, mutta onkin käynyt niin, että osa huntua käyttävistä on jättäytynyt kotiin, kokonaan pois julkisesta elämästä.

Esa Syväkuru
Toimittaja kokeili niqabia Helsingin keskustassa. Jutussa haastateltu Nina Mäkipää ei halua esiintyä kuvissa uskonnollisista syistä.
Toimittaja kokeili niqabia Helsingin keskustassa. Jutussa haastateltu Nina Mäkipää ei halua esiintyä kuvissa uskonnollisista syistä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat