Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Paula Risikko HS-haastattelussa: Sote kuntoon ensin ja ”aluehallinnon rustaaminen myöhempään”

Kahdeksan vuotta ministerinä toiminut varapuhemies Paula Risikko (kok) vaatii ratkaisua siitä, tehdäänkö nyt yhdessä rytäkässä aluehallintouudistus ja sote-uudistus vai keskitytäänkö soteen.

Kotimaa
 
Kaisa Rautaheimo / HS
”Keskittyisin nimenomaan soten laittamiseen kuntoon”, sanoo Paula Risikko.
”Keskittyisin nimenomaan soten laittamiseen kuntoon”, sanoo Paula Risikko. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Kuka?

Paula Risikko

 Eduskunnan toinen varapuhemies, 55, on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori. Alun perin kouluttautui sairaanhoitajaksi.

 Perheeseen Seinäjoella kuuluu aviomies ja tytär.

 Kansanedustajana vuodesta 2003.

 Peruspalveluministerinä 2007–2011, sosiaali- ja terveysministerinä 2011–2014 sekä liikenne- ja kuntaministerinä 2014–2015.

Eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko (kok) vaatii hallitukselta pikaista ratkaisua siitä, keskitytäänkö nyt sote-uudistukseen, joka on hänen mielestään kiireisin hanke vai tehdäänkö samassa rytäkässä niin sote-uudistus kuin valtava aluehallintouudistuskin.

”Nyt on päätettävä teemmekö aluehallintouudistuksen ihan oikeasti. Se olisi isompi juttu kuin nyt puhuttu hanke. Se olisi megalomaaninen juttu”, Risikko sanoo.

Hänen havittelemassaan aluehallintouudistuksessa ei katsottaisi ainoastaan avien ja elyjen tehtäviä, vaan silloin katsottaisiin läpi myös valtion keskushallinto, jolla on vaikutusta aluehallintoon.

”Lisäksi pitäisi katsoa perusteellisesti läpi myös kuntien tehtävät. Ei voi ajatella, että otan sieltä yhden siivun, tuolta toisen ja sitten yhden askeleen. Niin ei voi tehdä”, hän napauttaa.

Jos suuri aluehallintouudistus tehtäisiin, valmisteluun tarvittaisiin Risikon mielestä kuntien edustajat sekä luottamushenkilöt joka puolelta. Uudistukseen tarvittaisiin tarpeeksi aikaa.

”Näin saataisiin aikaan kunnollinen uudistus.”

Toinen varteenotettava vaihtoehto hänen mielestään on se, että nyt keskitytään vain soteen ja jätetään aluehallintouudistus seuraavaan vaiheeseen. Tämä vaihtoehto on Risikolle selvästi mieluisampi.

”Minun mielestäni soten pitäisi olla edellä. Se pitäisi saada kuntoon ja jättää aluehallinnon rustaaminen myöhempään vaiheeseen.”

Hänen mielestään nyt pitää tunnustaa, missä ongelma on.

”Se on sotessa. Sotessa on niin paljon tekemistä, että minun mielestäni se pitää laittaa ensin kuntoon. Eivät kansalaiset ole valittaneet, että meidän aluehallintomme ei toimisi kunnolla. Sote vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme. Se on ihmisten huulilla.”

Hän muistuttaa, että sotessa on auki vielä niin rahoitus kuin valinnanvapausasiakin. Erityisesti rahoitus on iso juttu.

”Samanaikaisesti kun mietitään soten perusrahoitusta, pitää miettiä monikanavarahoituksen purkua ja valinnanvapauteen liittyvää rahoitusta.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Tätä kutsutaan monikanavaiseksi rahoitukseksi.

Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, Kela, työnantajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt.

Valinnanvapaudella tarkoitetaan mahdollisuutta valita mistä ja keneltä saa palveluita. Tätä on tarkoitus laajentaa entisestään.

Risikko on lukenut ministeri Lauri Tarastin tiistaina julkistetun raportin itsehallintoalueille eli maakunnille siirrettävistä tehtävistä. Tarastin selvitykseen sote ei kuulunut.

Risikon mielestä Tarastin raportti vahvistaa näkemystä siitä, että nyt tarvittaisiin vieläkin laajempi aluehallintouudistus.

”On hienoa, että jo viime kaudella on tehty kattavat raportit ja Tarasti on tehnyt ansiokkaan työn. Nyt on valtavasti tietoa. Ei voi kuitenkaan olla enää niin, että me puhumme sotesta, mutta samalla teemme aluehallintoa”, hän sanoo.

Risikko muistuttaa, että viime vaalikaudella tuli paljon kritiikkiä siitä, että sekoitetaan kunta- ja sote-uudistus.

Hallitus ajautui marraskuun alussa kriisiin riidellessään sotesta. Hallitus päätyi ehdottamaan 18 itsehallintoalueen eli maakunnan perustamista. Näistä viidentoista vastuulle tulisivat sote-asiat. Kolme maakuntaa järjestäisi soten yhdessä naapurimaakunnan kanssa.

Risikko huomauttaa, että tässäkin ehdotuksessa on vielä miettimistä.

”Voiko sotea järjestää viidellätoista alueella, jos on 18 itsehallintoaluetta?”

Risikko on tiiviisti vaikuttamassa soteen niin kokoomuksen ministeriryhmässä kuin kaikissa työryhmissäkin.

Varapuhemiehen roolissa hän on ollut kuitenkin varovainen julkisissa kannanotoissaan.

”Ei varapuhemies eikä puhemies voi ottaa kantaa mihinkään päivänpolttaviin selkkauksiin, mutta isoista asioista, joita on vuosien mittaan pohtinut ja joissa elät, on voitava sanoa mielipiteensä”, hän sanoo.

Kokoomuksen tilanteen Risikko kiteyttää niin, että puolueen on nyt keskityttävä vahvistamaan ja kirkastamaan sanomaansa kansalaisille.

”Eli mitä mieltä puolueessa ollaan esimerkiksi sotesta, verotuksesta, työstä, kunnista tai palveluista. Meidän pitää vastata”, hän painottaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat