Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomi rakentaa älyliikenteen Piilaaksoa Lappiin

Lähitulevaisuudessa Lapin teille halutaan muun muassa pitkälle automatisoitujen autojen testaajia.

Kotimaa
 
Näin sivuluisua harjoitellaan Lapin jäillä
Näin sivuluisua harjoitellaan Lapin jäillä
Kylmä ja luminen talvi houkuttelivat Audin ajokoulun Muonioon jo 90-luvun alussa. Tältä harjoittelu näyttää jäätyneellä Särkilompolo-järvellä.
Fakta

Auroran neljä kärkeä

 Liikenteen automaation testausympäristön luominen.

 Liikenteen digitaalisen infrastruktuurin ja tiedon liikkumisen toteuttaminen.

 Älykäs tiestön ylläpito.

 Automaation lisääminen liikenteessä, esimerkiksi logistiikassa ja henkilökuljetuksissa.

Muonio

Suomen Tunturi-Lappi on tulevaisuudessa arktisen älyliikenteen Piilaakso, mikäli valtion ja Tunturi-Lapin Kehitys ry:n toiveet toteutuvat.

Liikenteeseen ilmestyisi tiestön kanssa viestiviä koeautoja, ja tiehen asennetut tunnistimet välittäisivät tiedon kelirikoista ja muista vaaroista autoilijoille. Lomalaiset suhaisivat Ylläkselle kätevästi automaattibusseilla.

Viime keväänä käynnistynyt Aurora-hanke etenee, ja sen tulevaisuuden kannalta keskeisiä päätöksiä tehdään nyt.

Maanantaina liikennealan päättäjiä ja teollisuuden edustajia kokoontuu liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) johdolla Muonion Olokselle puhumaan yhteistyömahdollisuuksista älyliikenteessä.

”Robotiikka ja automaatio ovat merkittävä osa digitalisaatiota. Niitä parhaiten hyödyntävät maat pystyvät luomaan uusia työpaikkoja katoavan suorittavan työn tilalle. Olisi hulluutta, jos emme tarttuisi niihin mahdollisuuksiin”, Berner sanoo.

Tärkeä konkreettinen askel olisi valtatie 21:n osittainen perusparannus, jonka rahoituksesta päätetään piakkoin. Suomen ja Norjan yhdistävän tien korjauksen yhteydessä rakenteita höystettäisiin tekniikalla, joka mahdollistaa eritasoista automatiikkaa hyödyntävien autojen testauksen lyhyellä tieosuudella.

Oloksella on mukana ensimmäisiä mahdollisia testaajia.

”Kyseessä on toimija, jolla on uniikkia teknologiaa ja joka on ilmaissut halunsa tulla tänne testaamaan sitä”, kertoo toimitusjohtaja Reija Viinanen Tunturi-Lapin kehitys ry:stä.

Pieniä askeleita Aurora ottaa jo tänä vuonna. Pääsiäisenä osalla Ylläksen-matkailijoista saattaa olla mahdollisuus kokeilla uudenlaista liikkumisen pilottipalvelua: esimerkiksi rinnebussit ja taksimatkat voisi maksaa samalla puhelinsovelluksella.

Syksyllä käynnistynee toinen sovelluspohjainen palvelu, joka välittää muun muassa autoilijoiden porohavaintoja muille tiellä liikkujille. Noin 3 000–4 000 porokolaria sattuu joka vuosi.

Oikeastaan Aurora ei ole yksittäinen hanke vaan rypäs projekteja, joissa kehitellään yhä älykkäämpää ja verkottuneempaa liikkumista.

Isoimmat askeleet odottavat ottajaansa. Kukaan ei vielä ole hakenut koekilpiä, joita liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on luvannut myöntää automaattiautojen kokeiluihin tieliikenteessä.

Yleisille teille testaajiksi toivotaan etenkin suuria, kansainvälisiä autonvalmistajia, joista osa jo testaa mallejaan ja renkaitaan Muonion suljetuilla testiradoilla talvioloissa.

Hyisellä ja pimeällä Muoniolla tuntuu olevan kysyntää, sillä Auroran yhteistyökumppanina toimiva Lapland Proving Grounds laajentaa toimintaansa. Rakenteilla on uusia halleja ja tiloja. Suljettujen ratojen toimintaa hahmotellaan astinlaudaksi kokeiluille yleisillä teillä.

Rio Gandara / HS
Pertti Yliniemi
Pertti Yliniemi

Radat omistava Pertti Yliniemi pitää Auroraa hyvänä hankkeena mutta muistuttaa, että autonvalmistajat toimivat omista lähtökohdistaan.

”Täällä tulee käytännössä olemaan vain talvitestausta. Ei isoilla valmistajilla ole mitään mieltä siirtää olemassa olevaa perustestaustaan tänne”, Yliniemi sanoo.

”Meidän tuotteemme ovat pakkanen, lumi ja jää. Näissä olosuhteissa on vaikeinta toteuttaa automaattista ajamista.”

Mutta miksi autojätit tulisivat juuri Suomen Lappiin? Esimerkiksi Ruotsilla ja Yhdysvalloilla on omia talvitestausalueitaan.

Merkittävimpiä seikkoja on lainsäädäntö, joka mahdollistaa itsenäisesti liikkuvat autot yleisillä teillä jo nyt.

Varsin rohkaiseva on myös viikko sitten Maailman talousfoorumissa julkaistu UBS-pankin raportti, jossa arvioitiin valtioiden mahdollisuuksia hyötyä robotiikasta ja automaatiosta. Suomi oli listalla neljäntenä Sveitsin, Singaporen ja Hollannin jälkeen.

Suomen liikennehallinto haluaa olla edelläkävijä älyliikenteen käyttöönotossa.

”Suomen tieinfran omistajana minä haluan tietää, millainen tiestön pitää olla, kun älyliikenne alkaa. Tämä testausalue on meille mahdollisuus kerätä tätä tietoa”, sanoo pääjohtaja Antti Vehviläinen Liikennevirastosta.

Tavoitteena on myös seurata tien kuntoa digitaalisesti.

”Vastaisuudessa tie kertoo, että se on liukas, jolloin meiltä lähtee hiekka-auto liikkeelle.”

Monet suuret autonvalmistajat ennakoivat tuovansa autonomisia autoja markkinoille jo ensi vuosikymmenellä. Edes siivu kansainvälisen autoteollisuuden tuotekehitysmiljardeista toisi työpaikkoja. Reija Viinasen mukaan on arvuuteltu jopa tuhannen työpaikan syntyä.

On epäselvää, paljonko julkista rahaa Auroraan kuluu. Suuria menoja tullee älykkään tiestön rakentamisesta. Valtatie 21:n perusparannus maksanee noin 20 miljoonaa euroa, josta vajaa kymmenys kuluisi tekniikan asentamiseen.

Rio Gandara / HS
Reija Viinanen uskoo, että lohirekkojen ohella valtatie 21:llä kulkee joskus myös koeajossa olevia automaattiautoja. Hän haluaa houkutella Lappiin arktisen älyliikenteen osaajia.
Reija Viinanen uskoo, että lohirekkojen ohella valtatie 21:llä kulkee joskus myös koeajossa olevia automaattiautoja. Hän haluaa houkutella Lappiin arktisen älyliikenteen osaajia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat