Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aikuistenkin media­taidoissa puutteita

Huterien taitojen petraamisella alkaa olla kiire, sillä sekä perinteinen että sosiaalinen media muuttuvat nopeasti.

Kotimaa
 
Satu Vasantola
Satu Vasantola Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien uutistoimituksen toimittaja.

Ei oikeastaan ole ihme, että moni nuori on sormi suussa, kun pitäisi arvioida, mihin netissä voi luottaa. Mediakasvatuksen yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Tampereen yliopistosta muistuttaa, että ajatus lapsista ja nuorista kaikkitietävinä diginatiiveina, jotka osaavat sujuvasti seikkailla erilaisten nettisisältöjen ja digisovellusten maailmassa, on pelkkä uskomus.

”Kyky kriittiseen lukemiseen ja lähteiden arviointiin eivät ole mitään luontaisia taitoja. Kukaan ei synny niiden taitojen kanssa eivätkä ne mitenkään taianomaisesti imeydy lapsiin, vaikka he ipadejä käyttävätkin. Ne ovat taitoja, joita pitää harjoitella ja opettaa”, Kupiainen sanoo.

Opettelu voi toisaalta olla vaikeaa, sillä moni aikuinenkin on pulassa nettiviidakossa.

”Tämä ei ole oikeastaan ikäkysymys, paitsi tietysti ihan pienten lasten kohdalla. Medialukutaidoissa on suuria vaihteluita niin nuorilla kuin aikuisillakin. Uutisten, mainosten ja somejakojen keskellä monen on vaikea hahmottaa, mikä tai kuka on jonkun viestin lähde.”

Huterien taitojen petraamisella alkaa olla kiire, sillä sekä perinteinen että sosiaalinen media muuttuvat niin nopeasti, että perässä on vaikea pysyä. Käyttäjän pitäisi osata erottaa uutinen propagandasta ja mainos puolueettomuuteen pyrkivästä uutisesta. Se on vaikeaa, jos ei tunne erilaisia tekstityyppejä eikä median toimintatapoja.

”Netissä on paljon suoranaista propagandaa. Esimerkiksi MV-lehden materiaali on usein yksiselitteisesti virheellistä. Moni ei kuitenkaan ymmärrä, että se ei perustu perinteiseen journalistiseen työhön eikä noudata journalistista etiikkaa”, Kupiainen sanoo.

Sosiaalisen median myötä myös mainokset muuttuvat. Sisältömarkkinoinnissa mainos pyritään tekemään uutisen näköiseksi, vertaismarkkinoinnissa taas mainostaja ostaa blogitekstejä.

”Nuorelta nuorille tehty blogi on monen silmissä uskottava eivätkä kaikki huomaa, että osa teksteistä onkin oikeastaan mainoksia. Mainostaja hyödyntää tässä sitä, että tutkimustenkin mukaan viestin uskottavuus kasvaa, jos se tulee omasta lähipiiristä”, Kupiainen sanoo.

Medialukutaitoa on kouluissa opetettu jo pitkään, mutta opetus on jäänyt pelkästään äidinkielen opettajien vastuulle. Uudessa opetussuunnitelmassa mukaan on otettu monilukutaito, jota on tarkoitus opettaa kaikkien aineiden tunneilla. Siinä on tarkoitus opettaa erilaisten tekstien, puheen ja kuvien lukemista, analysointia ja myös itse tekemistä.

”Jotta tähän päästään, myös opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta. Tällä hetkellä opettajienkin taidot ovat hyvin vaihtelevat. On opettajia, jotka käyttävät itse aktiivisesti sosiaalista mediaa ja sitten on toisia, jotka ovat tottuneet aivan toisenlaiseen mediaympäristöön. Toistaiseksi olemme tilanteessa, jossa niin nuorten, vanhempien kuin opettajienkin taidot ovat hyvin kirjavat.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat