Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Onko uutinen, ettei kaikki netissä olekaan totta?

Kotimaa
 
Päivi Anttikoski Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.
Leif Rosas
Kuva: Leif Rosas

Koululaiset käyttävät internetiä valtavan paljon, mutta kukaan ei oikeastaan osaa kertoa heille sitä, mihin juttuihin voi uskoa. Miten sen voisi erottaa lapsi tai nuori, jos se on epäselvää monelle aikuisellekin? Keskitytäänkö kouluissa liikaa vain tiedon hakemiseen, kun pitäisi vielä enemmän käyttää aikaa sen luotettavuuden arviointiin ja tiedon levittäjän mahdollisiin motiiveihin?

Toimittajamme Satu Vasantolan tämän sivun juttuun haastattelemat yläastelaiset eivät usko esimerkiksi kaikkiin julkkisjuoruihin. Tietonsa eri asioista he saavat pääosin erilaisista sosiaalisen median kanavista. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa taas kävi ilmi, että esimerkiksi mainonnan ja oikean uutisjutun erottaminen toisistaan voi olla koululaisille vaikeaa.

Koulut ottavat uudet opetussuunnitelmat käyttöön ensi syksynä. Mediakasvatuksen rooli nähdään uudenlaisena, ei vain yhtenä aiheena tai aineena. Medioita on tarkoitus käyttää entistä enemmän osana kaikkea opetusta.

Jos olisin opettaja, nostaisin ehkä sisällön kriittisen arvioinnin tikunnokkaan. Se taas onnistuu paremmin, jos koululaisella on tarpeeksi tietoa yhteiskunnasta, kulttuureista ja ajankohtaisista tapahtumista.

Mitä nuorempi henkilö, sitä todennäköisimmin hänen uutismedioitaan ovat juuri somekanavat. Jos siellä ei jaeta journalistisesti luotettavaa tietoa kiinnostavalla tavalla kerrottuna, täyttyy tila jollain muulla. Nuoret myös jakavat mielellään juttuja kavereilleen. Kuinka paljon kouluissa käytetään sosiaalista mediaa opetuksessa? Tämä on haaste paitsi opettajille, myös meille perinteisessä mediassa työskenteleville.

Muissa Pohjoismaissa on jo pidempään tehty omia uutissisältöjä lapsille päiväkoti-iästä alkaen. Suomessa suoraan lapsille suunnattuja uutisia ei käytännössä ole. Lasten uutissisällöt eivät tarkoita keveitä juttuja, vaan niissä kerrotaan vaikka terrorismista tai ilmastosopimuksesta lapsille ymmärrettävällä tavalla. Lapset myös pääsevät tekemään uutisiaan itse.

Siksi HS paitsi kertoo tällä Sanomalehtiviikolla koululaisille tärkeitä uutisia, myös julkaisee lasten ja nuorten itsensä tekemiä juttuja ja videoita HS.fi:ssä. Haluamme auttaa koululaisia ymmärtämään maailmaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat