Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nuorten media­taidoissa isoja eroja – moni ei tunnista kaupallista tekstiä mainokseksi

Kriittisessä lukemisessa pulmia vielä lukiolaisillakin. Erityisen vaikeaa on arvioida lähteiden luotettavuutta.

Kotimaa
 
Näin varmistat, voiko netin tietoon luottaa
Näin varmistat, voiko netin tietoon luottaa
Ainu Kortelainen ja Jalmari Pajunen kertovat tutkijoiden vinkit siitä, miten netissä erottaa luotettavan tiedon huuhaasta.
Fakta

Nuorten suosimat sosiaaliset mediat

1. Youtube

2. Whatsapp

3. Facebook

4. Instagram

5. Spotify

6. Snapchat

7. Facebook Messenger

8. Skype

9. Ask.fm

10. Kik Messenger

Lähde: Oulun kaupungin ja Ebrand Suomi Oy:n tutkimus Some ja nuoret 2015

Jos kuudesluokkalaista pyytää etsimään netistä tiedon, paljonko New Yorkissa on asukkaita, hän selviytyy siitä todennäköisesti nopeasti ja näppärästi. Yksinkertainen tiedonhaku on hyvin hallussa.

Jatko on hankalampaa. Vaikeudet alkavat, kun pitää etsiä tietoa monimutkaisemmista asioista, joihin ei löydy selkeää ja yksiselitteistä vastausta. Myös lähteiden luotettavuuden arviointi on 12-vuotiaille vaikeaa.

Jyväskylän yliopiston eSeek-tutkimuksessa selvisi, että vain runsas kolmannes kuudesluokkalaisista osaa arvioida tietolähteitä kriittisesti.

Tutkimuksessa nuoret lukivat kaksi tekstiä energiajuomien terveellisyydestä. Toinen oli tutkijan kirjoittama teksti yliopiston verkkosivuilta, toinen energiajuomayhtiön kirjoittama lehdistötiedote.

Oppilaat osasivat melko hyvin arvioida tutkijan kirjoittamaa tekstiä, mutta juomayhtiön tekstin tunnisti kaupalliseksi vain yksi viidestä.

Tutkijatohtori Carita Kiili Jyväskylän yliopistosta pitää tulosta huolestuttavana, varsinkin, kun toisessa tutkimuksessa selvisi, että kriittisessä nettilukutaidossa on puutteita myös lukiolaisilla.

Toisaalta hän muistuttaa, että nuorten taidoissa on suuria eroja. Osa nuorista erottaa luotettavan tiedon puolueellisesta tiedosta erinomaisesti.

”Tulos on tavallaan huolestuttava, sillä enemmistöllä ei ollut lainkaan kriittistä asennetta lukemaansa. Toisaalta mukana oli nuoria, jotka osasivat arvioida lähteiden luotettavuutta taitavasti ja kykenivät myös perustelemaan kritiikkinsä”, Kiili sanoo.

Kiilin mukaan tiedon luotettavuuden arvioimisesta on tulossa yhä tärkeämpi taito.

”Netissä on niin paljon värittynyttä tietoa ja esimerkiksi erilaisia vastamediasivustoja, että aikuisenkin on joskus vaikea tietää, mihin tietoon voi luottaa.”

Koska aikuistenkin mediataidoissa on puutteita, koulun rooli niiden opettamisessa lapsille korostuu. Pelkän tiedonhaun opettaminen ei kuitenkaan enää riitä.

”Olisi tärkeää, että koulu ohjaisi tutkivaan ja paneutuvaan nettilukemiseen pelkkien faktojen poimimisen sijasta”, Kiili sanoo.

Helsinkiläisen Vartiokylän yläasteen äidinkielenopettaja Erja Matinlassi tunnistaa tutkimuksen havainnot koulun arjesta.

”Nuorten taidoissa on isoja eroja. Osalla on erittäin hyvät mediataidot. He ovat usein muutenkin kiinnostuneita yhteiskunnasta, hankkivat monipuolisesti tietoa ja osaavat myös kyseenalaistaa lukemaansa”, Matinlassi sanoo.

Toisaalta Matinlassin mukaan on paljon nuoria, joille media on ennen kaikkea viihdettä varten.

Leif Rosas
Vartiokylän yläasteen yhdeksäsluokkalaiset Julia Ripatti (kuvassa alhaalla keskellä), Anni Kaijansinkko, Jade Brown, Miika Hentilä, Joonas Korhonen ja Otso Lammi viestivät useimmiten Whatsappilla ja Snapchatillä. Whatsapp-viestejä he vaihtavat vanhempienkin kanssa, mutta Snapchattiin he eivät vanhempiaan huolisi.
Vartiokylän yläasteen yhdeksäsluokkalaiset Julia Ripatti (kuvassa alhaalla keskellä), Anni Kaijansinkko, Jade Brown, Miika Hentilä, Joonas Korhonen ja Otso Lammi viestivät useimmiten Whatsappilla ja Snapchatillä. Whatsapp-viestejä he vaihtavat vanhempienkin kanssa, mutta Snapchattiin he eivät vanhempiaan huolisi.

Matinlassin oppilaat, yhdeksäsluokkalaiset Miika Hentilä, Otso Lammi, Joonas Korhonen, Jade Brown, Anni Kaijansinkko ja Julia Ripatti käyttävät mediaa pääasiassa kännykällä. Kiivaimmin he käyttävät Whatsappia ja Snapchattia.

”Minulle tulee päivässä ehkä 20 kuvaa Snapchatissä. Whatsapissa tulee enemmän, koska siellä kuulun moniin ryhmiin. Päivässä voi tulla tuhat viestiä, joskus enemmänkin. En jaksa niitä kaikkia edes lukea”, Joonas Korhonen sanoo.

Nettisisältöjen luotettavuutta on nuorten mielestä vaikea arvioida.

”Joskus tuntuu, että netissä on mahdotonta tietää, mihin voi luottaa ja mihin ei”, Miika Hentilä sanoo.

”Minä en esimerkiksi usko lehtijuttuihin, joissa kerrotaan juoruja julkkiksista. Niin monta kertaa on myöhemmin paljastunut, että ne eivät aina pidäkään paikkaansa”, Anni Kaijansinkko toteaa.

Leif Rosas
Vartiokylän yläasteen 9. luokan oppilaat Aleksi Hylli ja Risto Reinikainen tenttasivat ruotsin kielen taivutusmuotoja oppikirjasta. Henri Puustinen vertaili vastauksia verkosta. Kalle Petterson (oik) tarkkaili.
Vartiokylän yläasteen 9. luokan oppilaat Aleksi Hylli ja Risto Reinikainen tenttasivat ruotsin kielen taivutusmuotoja oppikirjasta. Henri Puustinen vertaili vastauksia verkosta. Kalle Petterson (oik) tarkkaili.
Leif Rosas
Helsinkiläiset yhdeksäsluokkalaiset Joonas Korhonen (vas.) ja Miika Hentilä sekä Jade Brown, Anni Kaijansinkko ja Julia Ripatti tutkivat toistensa Whatsapp-viestejä.
Helsinkiläiset yhdeksäsluokkalaiset Joonas Korhonen (vas.) ja Miika Hentilä sekä Jade Brown, Anni Kaijansinkko ja Julia Ripatti tutkivat toistensa Whatsapp-viestejä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat