Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallitus esittää sakkoihin korotusta – rikesakko jää suunniteltua pienemmäksi

Suurin rikesakko nousee aiemmin suunnitellun 400 euron sijasta 285 euroon.

Kotimaa
 
Markus Jokela / HS
Poliisi puhallutti autoilijoita Tattarisuontiellä Helsingissä viime vuoden tammikuussa.
Poliisi puhallutti autoilijoita Tattarisuontiellä Helsingissä viime vuoden tammikuussa. Kuva: Markus Jokela / HS
Fakta

Näin sakkoja korotetaan

 Hallituksen esityksen mukaan rikesakon suurin rahamäärä korotetaan 200 eurosta 285 euroon.

 Yksi päiväsakko olisi vastaisuudessa yksi kolmaskymmenesosa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta. Nykyään se on yksi kuudeskymmenesosa.

 Yhteisösakon suuruus on noin kolminkertaistumassa. Vähimmillään se olisi 2 500 euroa ja enimmillään 2,5 miljoonaa euroa.

 Rikesakkoa korotettiin edellisen kerran viime syksynä. Nyt esitetyn korotuksen jälkeen rikesakot ovat noin 2,5-kertaiset verrattuna elokuuhun 2015.

Hallitus esittää päiväsakon, rikesakon ja yhteisösakon korottamista. Rikesakon osalta korotus on kuitenkin maltillisempi kuin oikeusministeriö aiemmin suunnitteli.

Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle torstaina. Sakkojen korotusten on määrä tulla voimaan jo tänä keväänä.

”Lausuntokierroksella olleessa esityksessä rikesakkoa olisi korotettu 50 prosenttia. Nyt korotus on 25 prosenttia”, kertoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen.

Lausuntokierroksella aiemmin suunniteltua 50 prosentin korotusta pidettiin ongelmallisena.

Hinkkasen mukaan uusi esitys täyttää paremmin rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen vaatimukset. Periaatteen mukaan rangaistuksen on oltava oikeudenmukainen suhteessa teon vahingollisuuteen ja moitittavuuteen.

Hallituksen tavoitteena on saada sakkotuloja aiemman esityksen mukainen määrä, vaikka rikesakkoa korotetaan suunniteltua vähemmän. Erotus on tarkoitus kattaa lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa.

Hallituksen esityksen mukaan pienin rikesakko olisi vastaisuudessa 25 euroa eli viisi euroa nykyistä enemmän. Suurin rikesakko nousisi 200 eurosta 285 euroon eli 115 euroa vähemmän kuin oikeusministeriö aiemmin kaavaili.

Päiväsakkojen suuruudet noin kaksinkertaistuisivat. Korotus olisi pienimmän päiväsakon osalta kuitenkin maltillisempi, sillä se nousisi kuudesta eurosta yhdeksään euroon. Tarkoituksena on varmistaa, että pienituloisimpien päiväsakko säilyisi kohtuullisena heidän maksukykyynsä nähden.

Ylinopeudesta päiväsakkoina määrättävä rangaistus olisi aina vähintään suurimman rikesakon suuruinen eli 285 euroa.

Lisäksi yhteisösakon asteikko noin kolminkertaistuisi. Yhteisösakkoja määrätään yrityksille ja yhteisöille lähinnä työturvallisuus- ja ympäristörikoksista.

Päivä- ja rikesakkojen korotukset perustuvat hallitusohjelmaan. Ne ovat osa hallituksen päättämiä julkisen talouden sopeutustoimia.

Oikeusministeriö arvioi korotusten tuovan valtiolle noin 53–56 miljoonaa euroa nykyistä enemmän sakkotuloja vuosittain.

Tosin korotukset aiheuttavat myös valtiolle menoja, sillä entistä suurempi osa sakoista suoritettaisiin vankeutena. Vankiluku voi kasvaa noin 50–60 vangilla ja kustannukset noin neljällä miljoonalla eurolla vuodessa.

Oikeusministeriön korotusesitys herätti lausuntokierroksella arvostelua muun muassa siitä, että rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää pyritään muuttamaan valtiontalouden kohentamiseksi. Pyrkimystä moittivat muun muassa Poliisihallitus, Liikenneturva, Oikeusrekisterikeskus, Asianajajaliitto, Helsingin hovioikeus ja Elinkeinoelämän keskusliitto.

”Pidän erittäin huolestuttavana, että rikosoikeusjärjestelmää ja sen sisältämiä rangaistuslajeja halutaan käyttää tällaiseen tarkoitukseen. Kriminaalipolitiikka sisältää tietenkin taloudellisia reunaehtoja, mutta järjestelmän alistaminen taloudelliselle tarkoituksenmukaisuudelle johtaa kaltevalle polulle”, totesi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani.

Poliisihallituksen mielestä ajatus varainkeruusta on kestämätön. Sen mukaan rangaistusjärjestelmän tarkoituksena on ehkäistä rikoksia, ja ”muunlainen tavoitteenasettelu murentaa koko rikosoikeusjärjestelmän oikeutusta, uskottavuutta ja vaikuttavuutta”.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat