Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallituksen säästötavoite onnistuu vain osin – näin osa kunnista kiristää palveluita

Käynti terveyskeskuksessa kallistuu ja päiväkotiryhmät kasvavat. Hallitus pyrkii näin kohentamaan julkista taloutta. Tavoite toteutuu kuitenkin vain osittain, koska ratkaisut ovat kuntien käsissä.

Kotimaa
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Teija Ahonen-Ali ja Latif Ali kävivät Kilon terveysasemalla Espoossa hammasröntgenissä. ”Viime syksynä, kun kävin viisaudenhammasleikkauksessa, laskuja tuli koko ajan. Silloin mietin, että tämä ei ole todellista. Maksuissa pitäisi olla tulojen mukainen porrastus. Keskituloisena tuntuu kohtuuttomalta maksaa täydet päivähoitomaksut, kun hyvätuloiset voisivat maksaa enemmän”, Ahonen-Ali sanoi.
Teija Ahonen-Ali ja Latif Ali kävivät Kilon terveysasemalla Espoossa hammasröntgenissä. ”Viime syksynä, kun kävin viisaudenhammasleikkauksessa, laskuja tuli koko ajan. Silloin mietin, että tämä ei ole todellista. Maksuissa pitäisi olla tulojen mukainen porrastus. Keskituloisena tuntuu kohtuuttomalta maksaa täydet päivähoitomaksut, kun hyvätuloiset voisivat maksaa enemmän”, Ahonen-Ali sanoi. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Fakta

Osa neljän miljardin euron sopeutusta

 Asiakasmaksujen sekä varhaiskasvatuksen muutokset ovat osa julkisen talouden sopeutustoimia, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan viime toukokuussa.

 Ne ovat osa kaikkiaan noin neljän miljardin euron sopeutustavoitetta, jonka pitäisi hallitusohjelman mukaan toteutua vuoteen 2020 mennessä.

Terveyskeskuskäynti kallistuu, päiväkotien ryhmäkoot kasvavat, kaikki lapset eivät voi olla kokopäiväisesti hoidossa ja vielä päivähoitomaksutkin nousevat.

Ratkaisut ovat osa hallituksen pyrkimystä tasapainottaa julkista taloutta. Mutta näistä asioista päättää lopulta jokainen kunta itse. Kaikissa kunnissa maksujen korotuksia tai päivähoidon tiukennuksia ei oteta käyttöön, mutta monessa kunnassa otetaan.

Kansalaiset saavat siten jatkossa erilaisia palveluja riippuen siitä, missä kunnassa asuvat. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, sillä kunnallinen itsehallinto on tähänkin asti johtanut erilaisiin ratkaisuihin eri kunnissa.

Samalla hallituksen tavoittelemat säästöt toteutuvat vain osittain.

Kaisa Rautaheimo / HS
Hammaslääkäri Kirsti Partanen (vas.) ja hammashoitaja Sara Kahila antoivat akuuttia apua Arja Mäkisen purentavaivoihin. ”Mitä kohta ihmisen palkasta jää käteen, kun kaikkia maksuja korotetaan”, päivitteli Mäkinen Kilon terveysasemalla Espoossa.
Hammaslääkäri Kirsti Partanen (vas.) ja hammashoitaja Sara Kahila antoivat akuuttia apua Arja Mäkisen purentavaivoihin. ”Mitä kohta ihmisen palkasta jää käteen, kun kaikkia maksuja korotetaan”, päivitteli Mäkinen Kilon terveysasemalla Espoossa.
Asiakasmaksut nousevat

Kunnat voivat korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja jopa 30 prosenttia tänä vuonna. Korotuksesta on sovittu jo hallitusohjelmassa viime keväänä.

Asiakasmaksuihin on tähänkin asti tehty indeksitarkistukset joka toinen vuosi. Tänä vuonna pelkkä indeksitarkistus nostaisi maksuja vain 1,7 prosenttia.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin sovittu, että osana julkisen talouden tasapainotusohjelmaa asiakasmaksuilla kunnat voivat kerätä yhteensä 150 miljoonaa euroa lisätuloja.

Esimerkiksi terveyskeskuskäynnistä voi enimmillään tänä vuonna periä 20,90 euroa. Maksu kattaa noin viidenneksen lääkärikäynnin tuotantokustannuksista.

Kaikki kunnat eivät korota maksua, ja joissakin kunnissa ei terveyskeskuskäynnistä peritä maksua lainkaan.

Vasta osa kunnista on tehnyt asiassa päätöksiä. Kokonaistilanne selviää maalis–huhtikuussa.

”Arviomme mukaan tavoitteesta toteutuu alle sata miljoonaa euroa”, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Esimerkiksi Kirkkonummi on jo päättänyt ottaa korotukset täysimääräisesti käyttöön. Joissakin kunnissa taas tehdään vain indeksikorotukset, toisissa korotetaan maksuja 10–15 prosenttia.

”Ratkaisuihin ei näytä vaikuttavan se, onko kunta köyhä vai rikas. Ei myöskään se, onko kunta vasemmisto- tai oikeistoenemmistöinen”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Nemlander.

Pääkaupunkiseudulla Helsinki, Vantaa ja Hus ovat päättäneet korottaa asiakasmaksuja vain indeksin verran jättikorotusten sijaan.

Espoo päättää asiasta helmikuussa ja selvittää samalla mahdollisuutta luopua terveyskeskusmaksun perimisestä Helsingin mallin mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuilla kerättiin yhteensä 1,34 miljardia euroa 2014. Kuntaverojen tuotto oli 18,7 miljardia.

Korotukset eivät kohdistu tulosidonnaisiin maksuihin kuten vanhusten kotihoidon palveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tällä on haluttu estää korotusten kohdistumista pienituloisiin.

Paljon sairastavia puolestaan auttaa asiakasmaksujen vuotuinen maksukatto, joka nousee tänä vuonna 691 euroon. Viime vuonna se oli 679 euroa. Sen ylittyessä asiakasmaksua ei enää peritä.

Asiakasmaksuihin voi myös saada tarvittaessa toimeentulotukea.

Subjektiivista päivähoitooikeutta rajataan

Kunnat saavat rajoittaa lasten oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole töissä tai opiskele päätoimisesti.

Lapsella on kuitenkin oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muuten lapsen edun mukaista.

Tämäkin ratkaisu on sovittu jo hallitusohjelmassa. Tavoitteena on tuoda noin 62 miljoonaa euroa säästöjä osana julkisen talouden tasapainotusohjelmaa.

Laskelma perustuu siihen, että osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen siirtyisi 6,7 prosenttia eli noin 11 000 kokopäivähoidossa olevaa lasta.

Kaikki kunnat eivät aio ottaa rajoitusta käyttöön. Joissakin kunnissa muutosta ei tehdä siksi, että perheiden elämäntilanteiden selvittäminen aiheuttaa lisää byrokratiaa.

Pääkaupunkiseudulla Vantaa ottaa käyttöön subjektiivisen päivähoidon rajauksen, Helsinki ei.

Espoossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja kaupunginhallitus ovat linjanneet, että päivähoito-oikeudet säilytettäisiin ennallaan. Espoon valtuusto päättää tästä 15. helmikuuta.

Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot kasvavat

Hallitus on päättänyt päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta asetuksella. Asiasta oli sovittu jo hallitusneuvotteluissa.

Yli kolmivuotiaiden ryhmissä saa jatkossa olla 24 kokoaikaista lasta kolmea kasvattajaa kohti. Osapäivähoidossa olevia koskevat väljemmät mitoitukset.

Tavoitteena on noin 67 miljoonan euron säästöt kunnille 2017 alkaen.

Osa kunnista ottaa uudet mitoitukset käyttöön, osa ei. Kuntaliiton mukaan ratkaisuun vaikuttaa eniten kunnan taloustilanne.

Ryhmäkokojen kasvattaminen voi olla hankalaa myös siksi, että vanhoihin päiväkoteihin ei saa mahtumaan isompia ryhmiä.

Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät muuta ryhmäkokoja.

Päivähoitomaksut nousevat

Päivähoitomaksuihin esitetään tuntuvia korotuksia ensi elokuusta alkaen. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Tästäkin tavoitteesta on sovittu hallitusneuvotteluissa viime keväänä.

Korotukset painottuisivat hyvätuloisiin perheisiin. Enimmäismaksua ehdotetaan korotettavaksi 22 prosenttia.

Suurin maksu ensimmäisestä lapsesta nousisi 354 euroon, kun se on nyt 283 euroa kuukaudessa.

Pienituloisten maksut alenisivat 70–80 euroa kuukaudessa. Maksusta vapautetut eivät joutuisi jatkossakaan maksamaan päivähoitomaksua.

Pääkaupunkiseudulla maksuista ei ole vielä päätetty. Esimerkiksi Helsingissä varhaiskasvatuslautakunta käsittelee asiaa ensi tiistaina ja Espoo 17. helmikuuta.

Tavoitteena on kerätä 54 miljoonaa euroa lisätuloja kunnille 2017 alkaen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat