Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Päättääkö valtio terveyskeskusmaksusta?

Kotimaa
 

Hallitus on päättänyt paljonko asiakkaan pitää enimmillään maksaa terveyskeskuskäynnistä. Se on myös päättänyt montako lasta voi enimmillään olla päiväkotiryhmässä ja milloin lapsi voi olla siellä kokopäivähoidossa.

Miksi hallitus tekee tällaisia päätöksiä, vaikka nämä asiat kuuluvat kuntien vastuulle? Hallituksen päätöksillä yritetään korjata kuntien taloutta, mutta eikö sekin ole kuntien oma tehtävä?

Selitys löytyy uudenlaisesta julkisen talouden suunnitelmasta, joka tuli voimaan viime vuonna.

Sen mukaan valtio tarkastelee julkista taloutta kokonaisuutena vuosittain valtion budjettikehyksiä laadittaessa. Tämä on seurausta eurokriisin myötä EU:ssa sovituista tiukemmista rahaliiton säädöksistä, joilla pyritään hillitsemään julkisen talouden alijäämää.

Julkiseen talouteen kuuluvat valtion, kuntien rahat sekä sosiaaliturvarahastot, joista suurimpia ovat eläkerahastot.

Kunnat voivat itsehallintonsa turvin harkita itse, mitä maksukorotuksia ja säästöjä ne käytännössä tekevät. Jos maksutulojen korotukset eivät tuota haluttua lopputulosta, valtio voi harkita muita keinoja julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Silloin voidaan pohtia esimerkiksi kiinteistöveron maksimitasoa. Mutta kiinteistöveron korotuksestakin päättää lopulta kunta.

Lisäksi säästöjä tulisi kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsinnasta, jonka tavoitteeksi onkin jo asetettu miljardin euron leikkaukset.

Toistaiseksi kasassa on vasta 400 miljoonaa euroa.

Hallitus tekee samalla poliittisia arvovalintoja siitä, kuinka suurelta osin palveluja kustannetaan verovaroin ja kuinka suurelta osin niistä maksavat palvelujen käyttäjät.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan esitetyt korotukset ovat järkevä tapa tasapainottaa taloutta.

”Lopulliset päätökset näistä tehdään kunnissa. Osa kunnista katsoo, että tarvetta korotuksille ei ole”, Kietäväinen sanoo.

Hän toivoo kuitenkin, että pitemmän ajan kuluessa tehtäisiin maltillisia korotuksia eikä kerralla isoja.

Kietäväisen mukaan kuntien talous olisi nyt tasapainossa, jollei aiempina vuosina olisi tehty merkittäviä valtionosuuksien leikkauksia.

”Tänä vuonna poikkeuksellisen harva kunta nostaa kuntaveroaan, mutta monella kunnalla on lähivuosina kova tarve tasapainottaa talouttaan”, Kietäväinen sanoo.

Kietäväinen arvioi, että osa kunnista joutunee korottamaan veroja myöhemmin varsinkin, jos työttömyys edelleen kasvaa ja samalla turvapaikan saaneiden kotouttaminen lisää kuluja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat