Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ammattikorkea­koulut peräävät selvää suuntaa korkeakoulu­politiikalle

Rehtorien raportti esittää, että vuoteen 2025 mennessä korkeakouluja olisi nykyistä vähemmän ja niiden työnjako olisi vahvistunut.

Kotimaa
 
Timo Lindholm
Lapin Yliopiston kirjasto.
Lapin Yliopiston kirjasto. Kuva: Timo Lindholm

Ammattikorkeakoulujen rehtorit peräävät valtiovallalta selkeää suuntaa ja visiota korkeakoulupolitiikalle. Rehtorien neuvosto Arene luovuttaa ensi keskiviikkona 10. helmikuuta oman esityksensä tarvittavista muutoksista opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok).

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta -niminen raportti tähtää vuoteen 2025. Tuolloin korkeakouluja olisi nykyistä vähemmän, mutta uudet kokonaisuudet olisivat syntyneet itsenäisten korkeakoulujen omista lähtökohdista, ei niinkään omistajien tai alueiden omista eduista lähtien.

Duaalimalli ja työnajako olisivat Arenen visiossa säilyneet ja jopa vahvistuneet, eli korkeakoulut olisivat vastakin joko ammatillisesti tai tieteellisesti suuntautuneita. Kustannustehokkuus olisi parantunut.

Koulutussäästöjen kurimuksessa Suomeen kaivataan nyt yli hallituskausien ulottuvaa tulevaisuuden kuvaa korkeakoulupolitiikasta. Nykyinen juustohöylääminen ei Arenen mukaan voi jatkua, vaan vie kurjistumisen kierteeseen, jossa heikoimmat karsiutuvat.

Arenen puheenjohtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola sanoo, että Suomen poliittinen eliitti ei nyt tunnu uskovan koulutukseen samalla tapaa kuin vielä 1990-luvulla uskoi. ”Talousjohdolta tulee nyt enemmän koulutusta ymmärtäviä näkemyksiä”, Varmola arvioi.

Arene muistuttaa, että ammattikorkeakoulutuksesta on leikattu kuudessa vuodessa yli 120 miljoonaa euroa. Yt-neuvotteluja on käyty kaikissa, ja väkeä on toistatuhatta vähemmän kuin ennen. Myös toimipisteverkko on tiivistynyt kymmenessä vuodessa 85:stä 54:een.

Vastedes korkeakouluverkkoa tulisi Arenen mukaan tarkastella rohkeasti niin, että mahdollista olisi fuusioiden lisäksi myös tehtävien siirto sopien korkeakoulusektorilta toiselle. Myös opiskelijoiden poluista korkeakouluopintoihin tulisi tehdä joustavampia.

Arene torjuu yhtenä vaihtoehtona esitetyn pyrkimyksen maailmanluokan yliopistoihin, mikä tarkoittaisi korkeakoulutuksen keskittämistä 3–5 kasvukeskukseen ja korkeakoulujen määrän radikaalia vähentämistä.

Suomessa on 14 yliopistoa ja 24 opetusministeriön alaista ammattikorkeakoulua eli yhteensä 38 korkeakoulua. Niiden lisäksi on Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaan korkeakoulu.

Arenen mukaan huippuyliopistomallissa vahvana arvovalintana olisi Suomen tieteen ja tutkimuksen tason nostaminen, jolloin korkeakoulutuksen saatavuus alueiden ja opiskelijoiden näkökulmasta heikkenisi.

Ennen pitkää myös duaalimalli purkautuisi, ja ammattikorkeakoulujen päätehtäväksi jäisi kandidaattitasoisen syöttökoulutuksen tarjoaminen yliopistojen maisteriohjelmiin. Alueelliset ja kansalliset koulutustarpeet jäisivät tässä mallissa Arenen mukaan jalkoihin.

Eri puolilla Suomea on parhaillaan vireillä korkeakoulujen yhteistyöhankkeita ja jopa yhdistymisiä. Tampereen kolmen korkeakoulun hanke Tampere3 sai äsken vauhtia, kun opetusministeriö päätti asettaa työryhmiä fuusiota valmistelemaan. Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun on määrä muodostaa uusi säätiöyliopisto.

Myös Lappeenrannassa ja Rovaniemellä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistämässä voimiaan.

Lapissa mutkia matkaan on tuonut se, etteivät kunnat halua luovuttaa enemmistöomistusta Lapin yliopistolle. Torstaina Kemin ja Tornion yhteisessä kannanotossa vaaditaan ottamaan aikalisä valmistelussa, koska esimerkiksi Tampereen korkeakoulumallista on tullut merkittävää lisätietoa.

”Voimakas pakko rakenteelliseen muutokseen joko rahoituksen leikkausten tai paimenkirjeiden myötä saattaa pakottaa ajattelemaan paikallisesti, mihin korkeakoululaitos on etenemässä, kun valtakunnallinen linjaus odottaa itseään”, Kemin ja Tornion kannanotossa sanotaan.

Kannanoton mukaan on koko Lapin kannalta surullinen tilanne, kun Lapin yliopistolla on aikeet järjestää itselleen enemmistöomistajuus Lapin ammattikorkeaoulu Oy:sta.

Kulisseissa tehdyt arvioinnit omistusmuutosten vaikutuksista ammattikorkeakoulutoimintaan ovat kannanoton mukaan lähes ainoastaan negatiivisia. Myös pitkää eripuraa ja sopimusten testaamista oikeudessa ennakoidaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat