Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Natsi-Saksa hyödynsi Suomen rakentamia sukellusveneitä – suurvallat seurasivat epäillen, mitä Aurajoella tapahtui

Merikeskus Forum Marinumissa Turussa avautuu perjantaina harvinainen näyttely, johon on kerätty aineistoa Suomen laivaston 1920- ja 1930-luvun vaihteessa rakentamista sukellusveneistä. Kyseessä oli huippusalainen yhteistyö Saksan kanssa.

Kotimaa
 
Åbo Akademi / Merihistorian laitos
Vetehinen Crichton-Vulcanin telakalla Turussa koeajojen yhteydessä 1930–1931. Vasemmalla on puinen telakkahalli, jossa sukellusveneet rakennettiin. Aurajoen toisella puolella näkyvät niin sanotut Linnanpuomin ja Kruununmakasiinin rakennukset, joissa toimii nykyään Merikeskus Forum Marinum.
Vetehinen Crichton-Vulcanin telakalla Turussa koeajojen yhteydessä 1930–1931. Vasemmalla on puinen telakkahalli, jossa sukellusveneet rakennettiin. Aurajoen toisella puolella näkyvät niin sanotut Linnanpuomin ja Kruununmakasiinin rakennukset, joissa toimii nykyään Merikeskus Forum Marinum. Kuva: Åbo Akademi / Merihistorian laitos
Fakta

Forum Marinumissa avautuu sukellusvenenäyttely

 Merikeskus Forum Marinumissa Turussa avautuu perjantaina 5. helmikuuta näyttely, joka esittelee sukellusveneiden rakentamista Turussa. Näyttely on avoinna vuoden loppuun asti.

 Sukellusveneet Suomessa on Sotamuseon tuottama erikoisnäyttely. Siinä kerrotaan sukellusveneiden toiminnasta Suomessa.

 Turku on sukellusveneiden rakentamisen kannalta keskeinen paikka, sillä suurin osa Suomen sukellusveneistä rakennettiin Aurajoen suulla Crichton-Vulcanin telakalla.

Turku

Merikeskus Forum Marinumissa Turussa avautuu perjantaina harvinainen näyttely, johon on kerätty aineistoa Suomen laivaston 1920- ja 1930-luvun vaihteessa rakentamista sukellusveneistä.

Näyttely sivuaa poikkeuksellista varusteluhanketta, jossa pienen Suomen pieni laivasto huomasi olevansa keskellä suurten valtojen poliittista peliä.

”Toisen maailmansodan aikana suomalaiset sukellusveneet olivat jo sellaisenaan pelote, joten Neuvostoliitto ei lähtenyt ihan suin päin meren yli tulemaan”, sanoo laivastotutkija Mikko Meronen Forum Marinumista.

Merosen mukaan suomalaisiin sukellusveneisiin sopi hyvin englanninkielinen käsite ”fleet in being”.

”Se tarkoittaa sitä, että laivasto jo olemassa olollaan rajoittaa vihollisen toimintaa.”

Iku-Turso ja Vetehinen vierailivat Kielissä Saksassa vuonna 1935.
Iku-Turso ja Vetehinen vierailivat Kielissä Saksassa vuonna 1935.

Suomi joutui suurvaltojen pelinappulaksi, koska se rakensi sukellusvenelaivuetta salaa saksalaisen avun turvin. Ensimmäisen maailmansodan päättänyt Versailles’n rauhansopimus oli kieltänyt sodan hävinneeltä Saksalta sukellusveneiden rakentamisen.

Britit ja ranskalaiset olivatkin poikkeuksellisen kiinnostuneita siitä, mitä Crichton-Vulcanin telakalla Aurajoen suulla tapahtui. Suurvallat seurasivat epäluuloisina, kun jopa satakunta saksalaista suunnittelijaa, teknikkoa ja entistä meriupseeria rakensi ja koeajoi sukellusveneitä Suomessa.

Britannia ja Ranska olivat epäluuloisia aiheesta. Saksalla oli Suomen sukellusvenehankkeessa vankasti oma lehmä ojassa.

Saksan merivoimat halusi käyttää Suomen rakentamia veneitä hyödykseen omien niin sanottujen liikekannallepanosukellusveneidensä suunnittelussa.

Saksa varautui siihen, että se olisi pystynyt tarpeen tullen polkaisemaan nopeasti käyntiin omien sukellusveneidensä tuotannon. Näin sitten kävikin 1930-luvun puolivälissä, kun Hitlerin Saksa irtautui sukellusvenerajoituksista.

Varsinaisen laivasto-ohjelman ulkopuolella rakennettu Vesikko syntyi alun perin Saksan merivoimien tilauksesta. Se oli saksalaisen sukellusveneen prototyyppi, ja sillä koulutettiin kaikessa hiljaisuudessa saksalaisia sukellusvenemiehistöjä. Vesikko tunnettiin Saksassa salaisena Liliput-projektina. Suomi osti veneen sitten itselleen.

Itsenäistynyt Suomi päätti 1920-luvun puolivälissä ryhtyä varustamaan ensimmäistä omaa laivastoaan. Tärkeimmät osat siitä muodostivat panssarilaivat ja oman sukellusvenelaivueen luominen.

Saksalla oli ollut sodan aikana vahva sukellusvenelaivasto ja runsaasti siihen liittyvää osaamista. Saksa kiersi sukellusvenekieltoa Hollantiin perustetun laivateknisen suunnittelutoimiston kautta. Sitä, käytännössä teräsjätti Kruppin bulvaanitoimistoa, käytti myös Suomi.

Suomi rakensi viisi sukellusvenettä. Ne edustivat kolmea eri kokoluokkaa. Sukellusveneistä neljä rakennettiin Turussa ja yksi Helsingin Hietalahden telakalla.

Turussa rakennettiin isoimmat sukellusveneet eli Vetehis-luokan kolme venettä Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso. Lisäksi siellä rakennettiin Vesikko.

Suomalaiset sukellusveneet edustivat ensimmäisen maailmansodan aikaista tekniikkaa.

”Ne olivat jo toisen maailmansodan aikana vanhanaikaisia”, sanoo Meronen.

”Jos vertaa toisen maailmansodan aikana rakennettuihin saksalaisiin veneisiin, ne olivat ihan mopoja.”

Suomalaiset sukellusveneet upottivat kuitenkin sodan aikana yhden venäläisen pinta-aluksen ja kolme sukellusvenettä.

Erityisesti Vesikko oli saksalaisten kiinnostuksen kohteena. Saksa rakensi sen mallin mukaan kymmeniä sukellusveneitä, joita käytettiin sukellusvenemiehistöjen koulutuksessa.

Sukellusvene Saukko oli valmistuessaan maailman pienin minisukellusvene. Saukko oli tarkoitettu Laatokalle, mutta siellä sitä ei koskaan käytetty.

Toisen maailmansodan jälkeen solmittu Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta sukellusveneet. Vesikkoa lukuun ottamatta sukellusvenelaivueen vedenalaiset kuljetettiin 1950-luvulla Belgiaan romutettaviksi. Vesikko on nykyään näytteillä Suomenlinnassa.

HS
Laatokalle tarkoitettu pieni sukellusvene Saukko Helsingin Hietalahdessa vuonna 1930.
Laatokalle tarkoitettu pieni sukellusvene Saukko Helsingin Hietalahdessa vuonna 1930.
Laatukuva
Vesihiisi ja Iku-Turso hinattiin elokuussa 1953 Kruunuvuorenselälle ja sieltä edelleen romutettavaksi Belgiaan.
Vesihiisi ja Iku-Turso hinattiin elokuussa 1953 Kruunuvuorenselälle ja sieltä edelleen romutettavaksi Belgiaan.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat