Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kuka teki ratkaisevat päätökset – miten valtionyhtiön sähköverkko siirtyi kansainvälisten sijoittajien hallintaan?

Caruna on nyt kohun keskellä hinnan­korotustensa ja verokikkailun vuoksi. HS selvitti, miten tähän päädyttiin ja mitä tapahtui ennen valtionyhtiö Fortumin Suomen sähköverkkojen myyntiä.

Kotimaa
 
Kuvassa ylhäältä vasemmalta: Mauri Pekkarinen (kesk), eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 2011–2015, eduskunnan I varapuhemies, Tapio Kuula, Fortumin toimitusjohtaja vuosina 2009–2015, Jyrki Katainen (kok), pääministeri vuosina 2011–2014, EU-komissaari, Jutta Urpilainen (sd), valtiovarainministeri vuosina 2011–2014, kansanedustaja, Jan Vapaavuori (kok), elinkeinoministeri vuosina 2012–2015, Euroopan investointipankin varapääjohtaja. Alhaalla vasemmalta: Jyri Häkämies (kok), elinkeinoministeri vuosina 2011–12, EK:n toimitusjohtaja, Heidi Hautala (vihr), kehitysministeri vuosina 2011–2013, europarlamentaarikko, Paavo Arhinmäki (vas), kulttuuri- ja urheiluministeri vuosina 2011–2014, kansanedustaja, Timo Soini (ps), perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoasiain- ja eurooppaministeri, Pekka Haavisto (vihr), kehitysministeri vuosina 2013–2014, kansanedustaja.
Kuvassa ylhäältä vasemmalta: Mauri Pekkarinen (kesk), eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 2011–2015, eduskunnan I varapuhemies, Tapio Kuula, Fortumin toimitusjohtaja vuosina 2009–2015, Jyrki Katainen (kok), pääministeri vuosina 2011–2014, EU-komissaari, Jutta Urpilainen (sd), valtiovarainministeri vuosina 2011–2014, kansanedustaja, Jan Vapaavuori (kok), elinkeinoministeri vuosina 2012–2015, Euroopan investointipankin varapääjohtaja. Alhaalla vasemmalta: Jyri Häkämies (kok), elinkeinoministeri vuosina 2011–12, EK:n toimitusjohtaja, Heidi Hautala (vihr), kehitysministeri vuosina 2011–2013, europarlamentaarikko, Paavo Arhinmäki (vas), kulttuuri- ja urheiluministeri vuosina 2011–2014, kansanedustaja, Timo Soini (ps), perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoasiain- ja eurooppaministeri, Pekka Haavisto (vihr), kehitysministeri vuosina 2013–2014, kansanedustaja.
Fakta

Caruna on suurin

 Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoon keskittyvä yritys, joka vastaa 640 000 yksityis- ja yritysasiakkaan sähkönjakelusta. Sillä on noin 20 prosentin markkinaosuus.

 Yhtiön omistaa Suomi Power Networks Oy, jonka osakkaita ovat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 prosenttia) ja Elo (7,5 prosenttia) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 prosenttia) ja Borealis Infrastructure (40 prosenttia).

Tapaninpäivänä 2011 riehunut myrsky oli voimakkain 30 vuoteen. Se ja sitä seurannut Hannu-myrsky veivät sähköt jopa sadoiltatuhansilta kotitalouksilta.

Tuulet runtelivat Etelä-Suomea niin pahoin, että korjaajia hälytettiin Lappia myöten. Sähköt olivat joillakin alueilla poikki yli kymmenen päivää. Vanhukset kuljetettiin evakkoon. Lihaa täynnä olevat pakastimet sulivat. Aggregaatit, öljylamput, vesikanisterit, moottorisahat ja kirveet myytiin loppuun. Puuta kaatui yli kolme miljoonaa kuutiota.

Kaiken kruunasi se, etteivät edes kännykät toimineet. Viranomaisten keskinäinen tietojärjestelmäkään ei toiminut.

Ministereitä ja varsinkin valtio-omisteista energiayhtiö Fortumia vaadittiin vastuuseen.

Valtion omistajaohjauksesta vastannut ministeri Heidi Hautala (vihr) paheksui sähköyhtiöitä siitä, että ne olivat investoineet liian vähän sähköverkkoon. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) ilmoitti ministeriönsä selvittävän, paljonko maakaapelointi maksaisi.

Runsaan vuoden kuluttua myrskystä Fortum ilmoitti aikeestaan myydä sähköverkkonsa. Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta myytiin joulukuussa 2013 Suomi Power Networks Oy:lle. Uuden yhtiön nimeksi tuli Caruna Oy.

Nyt Caruna on kohuyhtiö valtavien hinnankorotustensa ja verokikkailun vuoksi. Edellisen vaalikauden päättäjien päitä vaaditaan pölkylle. Ei tosin tiedetä, mitä olisi tapahtunut, jos verkot olisivat edelleen Fortumin omistuksessa.

Syyllisten etsinnässä katseet ovat kohdistuneet Jyrki Kataisen (kok) johtamaan kuuden puolueen hallitukseen, joka vaikutti Fortumin myyntiin.

Kaikki hallituksen isot talouspoliittiset päätökset – ne jotka liittyvät rahankäyttöön – käsitellään hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, lempinimeltään ”talpol”. Useimmiten talpol kokoontuu tiistaiaamuisin, mutta myös aina kun tarvetta on.

Fortumin verkkojen myynnin kannalta ratkaiseva talpol pidettiin keskiviikkona 11. joulukuuta 2013. Aiheena oli Fortumin strategisen intressin muuttaminen. Fortumin oli tarkoitus julkistaa kauppa seuraavana päivänä.

Talpoliin kuului ministereitä kaikista kuudesta hallituspuolueesta eli kokoomuksesta, Sdp:stä, vihreistä, vasemmistoliitosta, Rkp:stä ja kristillisdemokraateista. Ministerivaliokunta käsitteli kauppaa siitä näkökulmasta, ovatko Fortumin sähköverkko ja sähkönjakelu valtion kannalta strategisia toimintoja. Johtopäätös oli, etteivät ole.

Ainoa vastustaja oli kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas), joka jäi äänestyksessä yksin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) oli EU-kokouksessa Brysselissä, mutta häntä edusti talpolissa valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori.

Fortum-päätöstä oli valmisteltu pienessä piirissä. Siitä ei ollut HS:n tietojen mukaan käyty poliittisia neuvotteluja ennen ministerivaliokuntaa.

Valmistelu oli omistajaohjausyksikön sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastuulla. Olihan TEM joutunut hakemaan mahdollisen kaupan takia myös erilaisia lupia.

Joidenkin silloisten ministereiden mukaan asialla tuntui olevan hirveä kiire, koska Fortumin puolella kaupan valmistelu oli pitkällä.

”Ministereille luotiin paine, että nyt pitää saada nopeasti päätös strategisen intressin poistamisesta, jotta Fortum pystyy kaupan tekemään”, Urpilainen kertoo nyt.

Fortumin sähköverkon myynti herätti odotetun myrskyn niin eduskunnassa kuin kansalaistenkin piirissä. Oppositiossa olleet perussuomalaiset ja keskustalaiset syyttivät hallitusta töpeksinnästä. Timo Soini (ps) ennusti sähkön hinnan korotuksia.

Valtion omistajaohjauksesta vastannut kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi HS:lle 12. joulukuuta 2013, että sähkönjakeluverkko ei ole sellainen infrastruktuurin osa, johon valtion olisi kannattanut lähteä sijoittamaan. Tätä monet oppositiossa olleen keskustan edustajat silloin vaativat.

”Fortum on pörssiyhtiö ja myyntipäätös tehtiin yhtiön hallituksen sisällä eikä myöskään valtio-omistaja saanut siitä ennakkoon tietoa”, kansanedustaja Haavisto muistutti blogissaan tällä viikolla.

Strategisen intressin muutosta oli toki Haaviston mukaan valmisteltu siitä lähtien, kun Fortum oli alkuvuonna kertonut suunnitelmistaan. Strateginen intressi tarkoittaa sitä, miksi valtio on mukana jossakin yhtiössä ja mitä se sieltä hakee.

Arhinmäen näkemys oli, että jos sähkönjakeluverkko olisi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tulkittu Fortumille merkittäväksi, olisi jakeluverkon myynti ulkomaille muuttunut hankalammaksi. Vasemmistoliitto halusi enemmän jakeluverkkoja julkiseen omistukseen ja vähemmän yksityiseen.

Niin pääministeri Katainen kuin elinkeinoministerinä toiminut Jan Vapaavuorikin (kok) puolustivat julkisuudessa voimakkaasti sähköverkon myyntiä. EU-komission varapuheenjohtaja Katainen on tällä viikolla vakuuttanut, ettei hän ole silloin luvannut, ettei sähkönsiirron hintaan tulisi korotuksia kaupan seurauksena.

Fortumin aikeet myydä sähköverkkonsa olivat tulleet julki jo alkuvuonna 2013, kun yhtiö kertoi tuloksestaan. Yhtiön silloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula kertoi, että verkkoliiketoiminnan vaihtoehdot selvitetään ja eräs mahdollisuus on niiden irrottaminen ja myynti.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk) oli jo silloin huolissaan etenkin huoltovarmuudesta.

Asia tuli Haaviston syliin nopeasti, sillä Hautala oli toiminut omistajaohjausministerinä ennen häntä. Hautala erosi ministerin tehtävästä lokakuussa 2013.

Hautala kertoo olleensa hyvin informoitu Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiaikeista.

”Olen valtio-omistajan puolesta hyväksynyt sen. Huoltovarmuusongelmaa ei ollut, koska kaikkia toimijoita säädellään sähkömarkkinalailla”, nykyään europarlamentaarikkona oleva Hautala sanoo.

Hän huomauttaa, että omistajaohjauksen näkökulmasta ei ollut syytä olla hyväksymättä sitä, että Fortum halusi myydä jakeluverkkonsa ja suunnata kaupasta saatavat varat muuttuvaan liiketoimintaansa.

Hautala muistuttaa, että kustannusten nousuun ajauduttiin sen vuoksi, että sähkömarkkinalakia oli tiukennettu myrskytuhojen takia.

Sähkömarkkinalaki tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2013. Se tuli voimaan jo samana syksynä. Eduskunnassa perussuomalaiset ja vasenryhmä vastustivat lakia lopullisessa äänestyksessä.

Keskusta olisi halunnut, että hallitus valmistelisi esityksen sähkön siirtokustannusten tasaamiseksi. Sillä olisi estetty hintojen isot erot eri puolilla maata. Keskustaa tukivat perussuomalaiset ja vasenryhmä, mutta esitys hävisi äänestyksessä.

”Sähkömarkkinalain seurauksena verkkojen omistajille tuli huomattavia investointitarpeita. Sitten Fortum päätti, että yhtiö ei halua tässä bisneksessä enää jatkaa, vaan hakee institutionaalisia sijoittajia”, Hautala sanoo.

Hautala painottaa, että oli hyvin tiedossa, että sähkömarkkinalain kaikille jakeluverkkojen omistajille asettamat uudet vaatimukset nostaisivat sähkön hintoja.

”Carunan ilmoittama kertakorotus on tietysti kohtuuton.”

Sähkömarkkinalain valmistelu oli alussa ministeri Häkämiehen vastuulla. Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajaksi marraskuussa 2012, jonka jälkeen vastuu siirtyi Vapaavuorelle.

”Myrsky osoitti suomalaisen sähköverkon haavoittuvuuden ja tarpeen seurata Ruotsin esimerkkiä siitä, että siellä missä on mahdollista linjat kulkisivat maan alla. Silloin ne ovat myrskyiltä paremmin turvassa”, sanoo Häkämies.

Hän huomauttaa, että kaikille tuntui olleen selvää, että verkkoja on välttämätöntä parantaa ja yhtiöillä on edessään investointiohjelma.

”Siinä asetettiin velvoite investointeihin. Jos investointeja ei tehtäisi, tulisi sanktioita.”

Sähkökatkoista aiheutuvia ongelmia on selvitetty jo 2000-luvun alusta lähtien.

Iso selvitys ja pohjatyö sähkön toimitusvarmuuskriteereistä tehtiin vuonna 2006. TEM:n edeltäjän, kauppa- ja teollisuusministeriön, virkamiehet empivät suurta muutosta, mutta kesän 2010 Asta-myrskyn jälkeen muutostarve vahvistui.

Joulukuun 2011 suurmyrskyjen jälkeen Häkämies pyysi TEM:n energiaosastoa laatimaan ehdotuksen myrskyongelmien ratkaisuksi, koska myös oppositio vaati pikaisia toimia

Valmistelussa olleeseen sähkömarkkinalakiin lisättiin toimitusvarmuusvaatimukset, joiden tarkoituksena on estää myrskytuhoja. Sähköyhtiöille se tarkoitti isoja investointeja maakaapelointiin.

Eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toimiva Mauri Pekkarinen pitää sähkömarkkinalain muutosta perusteltuna hankkeena, mutta keskustan esitykset olisi pitänyt ottaa huomioon.

”Vielä merkittävämpi virhe oli se, että silloinen hallitus salli Fortumin myynnin Carunalle.”

Korjaus 6.2. kello 9:20: Heidi Hautalan sitaatissa oli kirjoitusvirhe. Hautala sanoi, että”Carunan ilmoittama kertakorotus on tietysti kohtuuton” – ei ”kertakorvaus”.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat