Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valtiokonttorin aikakauden loppu: Viimeiset henkilökohtaiset aravalainat kohta maksettu

140-vuotiaan Valtiokonttorin historia on asuntorakentamisen rahoittamista, valtionvelan luotsaamista sekä korvauksia syyttömille, loukkantuneille ja veteraaneille.

Toni Lehtinen HS

Ensi vuonna päättyy yksi aikakausi suomalaisessa yhteiskunnassa: viimeiset henkilökohtaiset aravalainat maksetaan pois. Valtio myönsi ensimmäiset aravalainat sotien jälkeen. Niiden tarkoituksena oli helpottaa pienituloisten asumista, ja lainojen merkitys oli yhteiskunnalle valtava. Valtiokonttorin lainananto ylitti 1960-luvulla kaikkien pankkien yhteislainanannon.

”Maa oli sotien jälkeen pääomaköyhä, ja suljetussa taloudessa aravajärjestelmä ratkaisi sen, miten kaupunkeihin saatiin asuntoja. Ilman valtion lainanantoa tällaista yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä ei olisi tullut”, pääjohtaja Timo Laitinen Valtiokonttorista sanoo.

Valtiokonttorin hallinnoimia kuntien ja muiden yhteisöjen aravalainoja vielä maksamatta noin kuuden miljardin euron edestä. Lainat ovat valtiolle tuottoisia, sillä ne ovat korkeakorkoisia verrattuna nykyiseen korkotasoon. Arvioiden mukaan valtio saakin vanhoista aravalainoista jatkossa satoja miljoonia euroja tuottoa. Laitinen painottaa, että jäljellä olevissa aravalainoissa riskit nousevat jatkuvasti.

”Nykyinen kaupungistumiskehitys tyhjentää kuihtuvilla alueilta taloja. Talojen ylläpito ja remontointi vaikeutuu kun osakkaiden määrä vähenee. Pelkona on, että ennen pitkään meillä on käsissä konkurssiin ajautuneita taloyhtiöitä”, Laitinen sanoo.

Tänä vuonna 140 vuotta täyttävä Valtiokonttori on monelle kohtuullisen vieras virasto.

Moni asuntosäästäjä kuitenkin tuntee Valtiokonttorin hallinnomat asuntosäästöpalkkiot eli ASP:t. Ensimmäisen oman asunnon ostamiseen tarkoitetun korkotukijärjestelmän suosio on kasvanut 2010-luvulla matalan korkotason vuoksi.

”Ehkäpä nykynuoriso on myös aiempaa valveutunut asuntosäästämiseen”, Laitinen puntaroi.

Aravalaina ei ole Valtiokonttorin tilastoissa ainoa kasvu-Suomen jäänne. Vanhemmat sukupolvet muistavat valtion tuotto-obligaatiot tuottavana sijoituksena. Obligaatiokanta on vielä kahdeksan miljoonaa euroa. Niitä laskettiin viimeksi liikkeelle vuonna 2011.

Kirsi Salovaara / Taloussanomat
Valtion obligaatiot ovat mennyttä maailmaa. Valtiokonttori laski niitä liikkeelle viimeisen kerran vuonna 2011.
Valtion obligaatiot ovat mennyttä maailmaa. Valtiokonttori laski niitä liikkeelle viimeisen kerran vuonna 2011.

”Lähinnä imagollisista syistä. Nyt ne ovat mennyttä maailmaa. Kysymys on puhtaasti ekonominen, sillä valtio toimii globaaleilla pääomamarkkinoilla, eikä valtion ulkomaiseen velanottoon liity enää valuuttariskiä. Nyt saamme velkaa nolla pikku jollakin prosentilla. En tiedä, kuka yksityishenkilö haluaisi ostaa rahaa sillä korolla”, Laitinen sanoo.

Obligaatiotuloilla rahoitettiin esimerkiksi rakennushankkeita kuten Olympiastadionin rakentaminen. 1990-luvun puolivälissä obligaatiokanta oli yli 5,5 miljardia euroa.

Valtiokonttori
Valtiokonttori rahoitti rakentamista sotien jälkeen. Ensimmäiset aravalainat myönnettiin 1949.
Valtiokonttori rahoitti rakentamista sotien jälkeen. Ensimmäiset aravalainat myönnettiin 1949.

Laitinen on toiminut Valtiokonttorin pääjohtajana vuodesta 2008. Sinä aikana virastossa on tehty suuria muutoksia, joista merkittävin lienee valtion eläkelain mukaisten eläkepalvelutehtävien siirtäminen Kevan vastuulle vuonna 2011.

Valtiokonttori vastaa myös useista korvauskäytännöistä kuten varusmiesten ja virkamiesten tapaturmakorvauksista sekä tietenkin sotaveteraanien korvauksista ja veteraanikuntoutuksen korvauksista. Virasto sai pari vuotta sitten tehtäväkseen myöntää korvauksia sota-aikana internoiduille. Kuluvana vuonna Valtiokonttori maksaa hakemuksesta rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan osallistuneelle kuntoutusta.

Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada valmiiksi erillinen tapaturmakorvauslainsäädäntö kriisinhallintatehtävissä oleville.

”Uudella lainsäädännöllä voidaan ottaa paremmin erityyppiset olosuhteet huomioon. Nykytilanne on pelkistetysti se, että Suomessa töissä oleva ihminen on saman tapaturmakorvauslainsäädännön alainen kuin ammattisotilas Afganistanissa sodankaltaisissa olosuhteissa”, Laitinen selvittää.

Valtiokonttori saa vuosittain noin 500 hakemusta syyttömänä vangituilta. Vuosien aikana virasto on maksanut korvauksia yli 12 miljoonaa euroa.

Ennätyskorvauksen, eli 45 000 euroa, Valtiokonttori maksoi Bodomjärven murhista vangitulle Nils Gustafssonille. Tänä vuonna ennätys rikkoutunee, kun Anneli Auer todennäköisesti hakee korvauksia.

”Hakemus on tietenkin odotettavissa, mutta emme kommentoi yksittäistä prosessia”, Laitinen kuittaa.

Valtiokonttori ei myöskään kommentoi tärkeintä hallinnoimaansa aluetta eli valtionvelkaa. Viime vuonna jokaisella suomalaisella oli ennätysmäärä, eli 18 000 euroa valtionvelkaa.

”Kommentoimattomuus on tietoinen valinta. Me olemme operaattori, ja jätämme spekulaatiot ministerille ja ministeriölle”, Laitinen toteaa.

Valtiokonttori pääsi otsikoihin viime vuonna, kun mediapersoona, toimittaja Riku Rantala toi Laitiselle säkillisen seteleitä. Tempauksen tarkoituksena oli kiinnittää huomio verokikkailuun. Hieman vastaava tempaus nähtiin 1990-luvun alussa, kun osa kansanedustajista halusi palauttaa palkkojaan Valtiokonttoriin.

Kalle Kallio
Pääjohtaja Timo Laitinen (oik.) tapasi valtiolle rahaa lahjoittaneen Riku Rantalan viime syksynä. Valtiokonttori ei ota vastaan käteistä, joten Rantala hoiti lahjoituksen tilisiirtona.
Pääjohtaja Timo Laitinen (oik.) tapasi valtiolle rahaa lahjoittaneen Riku Rantalan viime syksynä. Valtiokonttori ei ota vastaan käteistä, joten Rantala hoiti lahjoituksen tilisiirtona.

Laitinen kertoo, että Rantalan esimerkki kirvoitti useita kymmeniä lahjoituksia.

”Kympin parin lahjoituksista taisi kertyä muutama tuhat euroa. Hieno juttu, mutta ei niillä valtiontaloutta pelastettu”, Laitinen nauraa.

Oikaisu 8.2. kello 15.45: Tekstistä sai aiemmin käsityksen, että Valtiokonttori myönsi aravalainat. Valtiokonttori hoitaa aravalainojen toimeenpanoa, ja lainojen myöntäminen kuului valtion asuntohallinnolle, jota nykyisin edustaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat