Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pilkkijällä on yhä useammin kaikuluotain apuna – Jo noin 400 000 käyttää jokamiehenoikeuttaan

Suuri osa pilkkijöistä on keski-ikäisiä miehiä. Järjestöpäällikkö harmittelee, että nuorempien innostus laantuu opastuksen puutteeseen.

Kotimaa
 
Jukka Gröndahl / HS
Suomen vapaa-ajankalastajien liiton järjestöpäällikkö Olli Saari pilkkii esimerkiksi Kirkkonummen Vitträsk-järvellä.
Suomen vapaa-ajankalastajien liiton järjestöpäällikkö Olli Saari pilkkii esimerkiksi Kirkkonummen Vitträsk-järvellä. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Fakta

Muutamalla eurolla saa pilkkejä

 Pilkit, kuten pystypilkit, tasapainopilkit ja mormyskat: 3–10 euroa.

 Kärpäsen toukat: 1–2 euroa purkilta.

 Pilkkivapa: 3–5 euroa.

 Siimarulla: 3–5 euroa.

 Kaira: 70–80 euroa.

 Sohjokauha: 3–5 euroa.

 Pilkkijakkara: 20–30 euroa.

 Naskalit: 5–10 euroa.

 Turvaköysirulla: 5–8 euroa.

Lähteet: kalastus.com, honkong.fi, motonet.fi

Mikään ei viittaa siihen, että juuri tässä olisi matalikko. Kirkkonummen suurimman järven, Vitträskin, jäätynyttä pintaa peittää tasainen lumipeite, mutta Olli Saari löytää etsimänsä helposti ja kairaa jäähän kuusituumaisen avannon.

Saari on Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön järjestöpäällikkö, ja hän liikkuu jäällä kalamiehen varmuudella.

”Tämä on hyvä tapa käydä ulkona. Reikien kairaaminen ja ahkion vetäminen käyvät myös kuntoilusta. Ja parhaimmillaan saa illalla syödä itsepyydettyä kalaa.”

Isoimmat ahvenet voi paistaa fileinä, pienemmät sopivat esimerkiksi keittoihin tai kalakukkoon. Suuria kaloja varten Saari kuljettaa mukanaan mittaa, vaakaa ja kameraa, jotta voi kalan ikuistettuaan vapauttaa sen jatkamaan sukuaan.

Nyt kala ei syö, joten Saari kelaa pilkkinsä ylös ja siirtyy parinkymmenen metrin päähän kohti matalikon reunaa.

”Ahvenen etsimisessä on hyvä vaihtaa paikkaa kolmen minuutin jälkeen. Jos et tiedä, missä kalaa on, niiden löytäminen on hieman arpapeliä”, hän sanoo.

Jukka Gröndahl / HS
Kärpäsentoukkia
Kärpäsentoukkia

Suomen kansalliskala, ahven, on tyypillisimpiä pilkkisaaliita, ja sitä löytyy liki kaikista Suomen vesistöistä. Ahvenet viihtyvät esimerkiksi matalikkojen tuntumassa. Mitä kirkkaampaa vesi on, sitä syvemmästä vedestä ahvenen voi tavoittaa.

Muita tyypillisiä pilkkisaaliita ovat särjet ja kiisket, mutta pilkkiin voi tarttua myös esimerkiksi hauki tai kuha. Eri lajien narraaminen vaatii usein kuitenkin hieman erilaisen lähestymistavan. Ahven syö parhaiten valoisalla, kuha hämärässä.

Jukka Gröndahl / HS
Pilkkivapa
Pilkkivapa

Elektroniikka on yhä tiiviimmin osa pilkkimistä, Saari kertoo. Järven pohjan muotoja ei jäältä näe, mutta gps:n tai syvyyskäyrät näyttävän karttasovelluksen avulla matalikot löytyvät näppärästi. Kaikuluotaimien käyttö yleistyy vauhdilla, ja niitä hyödyntävät suuria petokaloja jahtaavat pilkkijät.

”On jännää nähdä, miten kalat kiinnostuvat pilkistä. Kaikua käyttämällä huomaa, että kaloja on, vaikka ne eivät syö.”

Luonnonvarakeskuksen mukaan vapaa-ajankalastajia on Suomessa jopa 1,6 miljoonaa. Pilkkijöitä on kuitenkin paljon vähemmän, yhden arvion mukaan noin neljäsataatuhatta. Tyypillinen pilkkijä on keski-ikäinen mies.

Mahdollisia pilkkijöitä olisi kuitenkin muissakin väestöryhmissä, sillä Luken mukaan kalastusharrastus lisäsi suosiotaan muun muassa alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa vuosina 2012–2014.

”Periaatteessa vedet ja jäät ovat lähellä, mutta moni ei ehkä lähde harrastamaan, kun ei ole ole kukaan auttamassa alkuun”, Saari sanoo.

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry ja sen jäsenseurat järjestävät pilkkileirejä ja tapahtumia, joihin osallistuu tuhansia koululaisia ja nuoria joka vuosi.

Jukka Gröndahl / HS
Sohjokauha
Sohjokauha

Pilkkiminen lukeutuu onkimisen tapaan jokamiehenoikeuksiin.

Useimmilla vesialueilla saa siis lähtökohtaisesti pilkkiä ilmaiseksi. Pilkkiminen on kuitenkin onkimisen tapaan kiellettyä esimerkiksi vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla. Myös kalojen alamitat velvoittavat pilkkijää.

Pilkkimisessä kelillä ja etenkin jäätilanteella on merkitystä. Suojasää sulattaa lumen nopeasti ja tekee jäästä liukkaan. Samalla rantojen jää pehmenee nopeasti, vaikka keskemmällä olisi vielä turvallista kulkea.

Pilkkiminen mielletään talvilajiksi. Mikään ei kuitenkaan estä pilkkimästä vaikka kesällä. Saaren mukaan syksyiset laituripilkkikilpailut kasvattavat suosiotaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat