Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Raportti: Heikosti pärjääviä oppilaita Suomessa yhä enemmän

Kotimaa
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Oppilaita Mikkolan koululla Vantaalla.
Oppilaita Mikkolan koululla Vantaalla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Fakta

Mikä on Pisa?

 PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista sekä koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta.

 Pisassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa.

 Tutkimuksessa selvitetään myös oppimista tukevia opiskeluasenteita ja -taitoja ja esimerkiksi kodin sosiaalista asemaa ja ja oppilaiden ajankäyttöä ja asenteita.

Lähde: opetusministeriö

Matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa heikosti pärjäävien oppilaiden lukumäärä on noussut Suomessa viime vuosina, kertoo OECD:n tänään julkistettu raportti. Vuosien 2003–2012 välillä oppilaiden heikkotaitoisten oppilaiden määrä matikassa ja lukemisessa on noussut noin 5,5 prosenttiyksikköä ja luonnontieteissä vuosina 2006–2012 yli kolme prosenttiyksikköä.

Jyväskylän yliopiston professorin Jouni Välijärven mukaan muutos on dramaattinen ja kielteinen.

”Vuoden 2006 jälkeen heikosti osaavien oppilaiden osuus on kasvanut lukutaidossa Ruotsin ohella nopeammin kuin missään muussa maassa. Myös matematiikassa tulokset ovat heikentyneet voimakkaasti”, sanoo koulutuksen tutkimuslaitoksella työskentelevä Välijärvi.

Tilanne on kaikkiaan silti vielä paljon parempi kuin useissa muissa OECD-maissa keskimäärin: Suomessa vain 16,5 prosenttia oppilaista pärjää huonosti jossain kouluaineissa. Esimerkiksi Tanskassa vastaava osuus on noin 23 prosenttia, Norjassa noin 28 prosenttia ja Ruotsissa noin 34 prosenttia. Suomen edellä on vain joitakin Aasian maita ja Viro, jossa vain 14 prosenttia oppilaista suoriutuu heikosti yhdessä tai useammassa kouluaineessa.

Välijärven mukaan heikkotaitoisten on kuitenkin kasvanut nopeammin Suomessa kuin muissa maissa.

”Käytännössähän luku tarkoittaa sitä, että Suomessa noin joka kuudes oppilas lähtee peruskoulusta ilman riittäviä perusvalmiuksia jatko-opintoihin, työelämään tai täysivaltaiseen aikuisuuteen. Runsas viisi prosenttia eli 3 000–3 500 nuorta, ei tavoita edes minimitasoa millään osaamisen kolmesta keskeisestä osa-alueesta. Riski opintojen keskeytymiseen toisella asteella on tällöin hyvin suuri”, Välijärvi kommentoi tulosta.

Suomessa on viime vuosina huolestuttu siitä, että lähikoulujen sijaan korkeasti koulutettu keskiluokka haluaa laittaa lapsensa hyvämaineisiin ja haluttuihin peruskouluihin. Viime vuonna julkistettu tutkimus paljasti, että huoleen on aihetta: peruskoulun yläkoulut jakautuvat jo kahteen kastiin useassa maamme isommista kunnista.

Vanhoihin Pisa-tuloksiin perustuvan raportin mukaan etuoikeutettujen ja vähäosaisien oppilaiden ”sekoittaminen” kouluissa vähentää huonosti pärjäävien oppilaiden määrää. Sen sijaan se ei huononna hyvin pärjäävien oppilaiden koulumenestystä, jos oppilasaines ja opetusresurssit jakautuvat koulussa tasa-arvoisesti.

”Raportin tulos on tärkeä ja yhteys yllättävän voimakas. Se antaa vahvaa tukea niille periaatteille, joiden varaan suomalainen peruskoulu on rakennettu”, Välijärvi sanoo.

Hän kuitenkin varoittaa vetämästä liian suoria johtopäätöksiä.

”Erilaisten oppilaiden ’sekoittaminen’ ei vielä yksin takaa parempia tuloksia. Tarvitaan ammattitaitoista opettajaa, joka kykenee ottamaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja hyödyntämään esimerkiksi oppilaiden keskinäistä vertaisoppimista luokassa. ”

Välijärven mukaan Pisa-tutkimus kertoo siitä, että oppilaiden tason mukainen ryhmittely esimerkiksi matematiikan tasoryhmiin on yleistynyt myös Suomessa.

”OECD:n raportin suositus rajoittaa oppilaiden ryhmittelyä on siksi tärkeä ja ajankohtainen myös meille.”

Raportissa kehotetaan maita useisiin eri toimiin huonosti pärjäävien oppilaiden määrän vähentämiseksi. Ilmiö ei ole vain yksilön ongelma, vaan heikkotasoisten oppilaiden määrän kasvu uhkaa maiden menestystä ja talouskasvua, raportti varoittaa. Siinä annetaan useita neuvoja, miten maat voivat taistella tätä suuntausta vastaan.

Välijärven mukaan useimmat suositukset ovat tuttuja myös suomalaisesta koulutuspoliittisesta keskustelusta: heikosti menestyvien osuus on onnistuttu pitämään pienenä erityisesti puuttumalla varhain oppimisen ongelmiin ja tukemalla oppilaita yksilöllisesti. Tärkeitä keinoja ovat olleet myös varat, joita on annettu tasoittamaan koulujen ja maan eri osien välisiä eroja sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kytkeminen koulujen toimintaan.

”Maamme talouden ongelmat uhkaavat kaikkia näitä. Huolestuttavaa on, että heikosti osaavien osuus on kasvanut nopeasti”, Välijärvi sanoo.

”Monet raportin suositukset liittyvät oppimisen koettuun mielekkyyteen, joka nousee yhä keskeisemmäksi osaamisen eroja selittäväksi tekijäksi. Tarvitaan uudenlaisia, oppilaita motivoivia ja osallistavia oppimisympäristöjä. Oppilaita tulee innostaa erilaisiin oppimisen muotoihin ja mahdollisuuksiin. Erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien, tarpeet tulee tunnistaa ja huomioida opetusta järjestettäessä.”

Oikaisu klo 13.45: Vuosien 2003–2012 välillä heikkotaitoisten oppilaiden määrä matematiikassa ja lukemisessa on noussut noin 5,5 prosenttiyksikköä ja luonnontieteissä vuosina 2006–2012 yli kolme prosenttiyksikköä, ei prosenttia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat