Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalaiset verkkotunnukset vapautetaan – kenen tahansa nimi voidaan rekisteröidä vaikka ulkomailla

Suomen .fi-maatunnuksen alla olevat osoitteet ovat syyskuussa koko maailman käytettävissä. Tietokantaa rekisteröijistä pitää yllä edelleen Viestintävirasto.

Kotimaa
 
Viestintävirasto kertoo internetsivuillaan muun muassa verkkotunnuksista.
Viestintävirasto kertoo internetsivuillaan muun muassa verkkotunnuksista.
Onko sinulla .fi-verkkotunnus? Tee näin

Fakta

 86 prosenttia .fi-osoitteista on rekisteröity palveluntarjoajan kautta. Jos kuulut tähän joukkoon, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

 Jos olet rekisteröinyt osoitteen muuten, siirrä se palveluntarjoajalle. Osoitteita voivat syyskuun 5. päivästä alkaen rekisteröidä ja uusia vain palveluntarjoajat.

 Varmista, että palveluntarjoajasi jatkaa. Viestintävirasto julkaisee sivuillaan listaa palveluntarjoajista.

 Jos rekisteröimäsi tunnus vanhenee, sillä on yhden kuukauden suoja-aika ennen kuin se vapautetaan uudelleen rekisteröitäväksi. Silloinkin ehtii vielä toimia.

Noin puolen vuoden kuluttua suomalaiset verkkotunnukset ovat vapaata riistaa. Se tarkoittaa, että .fi-verkkotunnuksen voi nyt varata ihminen tai yhteisö, joka ei ole suomalainen. Niitä voi myös varata myytäväksi.

Uudet lait tulevat voimaan syyskuun alussa. Samalla kuka vain voi ryhtyä rekisteröimään .fi-tunnuksen lisäksi osoitteita, joissa on Ahvenanmaan maatunnus .ax.

Myös etu- ja sukunimiyhdistelmät vapautuvat haettaviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mattivirtanen.fi-osoite voi kuulua suomalaisen Matti Virtasen lisäksi vaikka kiinalaiselle hakkerille tai amerikkalaiselle seksikaupalle.

Suomalaiset verkkotunnusten rekisteröintisäännöt ovat olleet kansainvälisesti vertailtuna varsin tiukat: tietoja on vaadittu enemmän kuin muualla.

Kun tunnukset vapautetaan, niitä voi Viestintäviraston sijasta varata vain rekisteröintipalvelujen tarjoajalta. Matti Virtanen ei välttämättä edes saa tietää, kuka mattivirtanen.fi-osoitteen on hankkinut.

”Aiemmin esimerkiksi Kimi Räikkönen ei ole saanut itselleen osoitetta kimiraikkonen.fi, koska hänen kotipaikkansa ei ole Suomessa”, kertoo Viestintäviraston asiakkuuksista vastaava päällikkö Juhani Juselius.

”Pari muuta on hakenut tätäkin osoitetta, mutta ne hakemukset olemme joutuneet torjumaan, koska syyskuuhun saakka voimassa olevan lain mukaan etunimen ja sukunimen yhdistelmä on ollut vain Suomessa asuvan ihmisen itsensä haettavissa.”

Osoitteen voi hankkia syyskuusta alkaen myös alaikäinen, kun aiemmin rekisteröinti on edellyttänyt 15 vuoden ikärajaa.

”Olemme joutuneet torjumaan myös hakemuksia vanhemmilta, jotka ovat hankkineet lapselleen osoitteen lahjaksi. Syyskuusta eteenpäin tilanne on toinen.”

Hyvää uudistuksessa on myös se, että jatkossa yritykset ja yhdistykset voivat saada .fi-loppuisen osoitteen, vaikka eivät olisi suomalaisissa yritys- ja yhdistysrekistereissä. Esimerkiksi ulkomaiselle verkkokaupalle muutoksesta on hyötyä: kauppa käy, vaikka ei olisi liikettä Helsingin keskustassa. Nyt kauppa voi varata suomalaisia asiakkaitaan varten myös suomalaisen verkko-osoitteen.

Juseliuksen mukaan pari verkkokauppaa on jo aiemmin kannellut kansainvälisesti jyrkästä lainsäädännöstä Euroopan komissiolle. Ei ihme, sillä maatunnuksien rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö on Juseliuksen ja Viestintäviraston lakimiehen Sanna Sahlmanin mukaan jäykempi vain Norjassa.

”Viro vapautti maatunnustensa rekisteröinnin vuodenvaihteessa ja Ruotsi jo vuonna 2009”, Juselius sanoo.

Pelkkää hyvää vapaus ei tuo, sillä .fi-osoitteen voi rekisteröidä ja ottaa käyttöön myös esimerkiksi pankkihaittaohjelmaa levittävä nettirosvo. Käytännössä tämä voi näkyä vaikkapa siten, että suomalainen saa tietojenkalastelusähköpostin, jossa pyydetään vierailemaan osoitteessa okpankki.fi.

Uusi lainsäädäntö, joka on osa tietoyhteiskuntakaareksi kutsuttua kokonaisuutta, takaa kuitenkin myös uusia keinoja puuttua osoitteiden verkkoliikenteeseen.

Viestintävirasto voi estää tiettyyn .fi-loppuiseen osoitteeseen tulevan liikenteen tai rajoittaa sitä. Jos esimerkiksi .fi-loppuisella osoitteella toimisi haittaohjelman levittämiseen tarkoitettu komentopalvelin, maatunnusta valvova Viestintävirasto ja sen sisällä toimiva Kyberturvallisuuskeskus voisivat siirtää osoitteeseen tulevan liikenteen suoraan keskusrikospoliisille.

Uusi lainsäädäntö pakottaa Viestintäviraston vapauttamaan myös osoitteet, joiden rekisteröinnin se on aiemmin estänyt.

”Listalla on vuonna 2003 voimaan tulleen lain myötä muun muassa yleisiä sanoja, kuten oy, yhdistys ja tavaramerkki. Lisäksi listalla on rikokseen kehottavia ja loukkaavia sanoja ja niiden yhdistelmiä”, kertoo lakimies Sahlman. Lista ei ole julkinen, sillä sen julkaiseminen vesittäisi listan tehtävän.

Erilaisia rienauksia ja kirosanoja listalta ainakin löytyy. Syyskuun 5. päivänä nekin ovat kansainvälisesti vapaata riistaa: esimerkiksi yhdistelmä prostituoitu-sukunimi.fi on kenen hyvänsä varattavissa, ja sisältöjä valvovat palveluntarjoajat.

”Jos sisältö on selkeästi loukkaavaa, siihen voi puuttua rikoslain puitteissa”, Sahlman neuvoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat