Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pekka Haavisto arvostelee suomalaisia sinisilmäisyydestä – ”Venäjään ei kannata suhtautua liian toiveikkaasti”

Monella on liian toiveikas mielikuva Venäjästä, Pekka Haavisto sanoo. Syyrian rauhansopimus tuo Venäjää takaisin kylmän sodan ajan suurpelurin rooliin.

Kotimaa
 
Kaduttaako verkkojen myynti Carunalle, Pekka Haavisto?
Kaduttaako verkkojen myynti Carunalle, Pekka Haavisto?
HSTV:n Studio Kulmapöydän vieraana on vihreiden kansanedustaja, entinen omistajaohjausministeri Pekka Haavisto. Haaviston nimi on pulpahdellut esiin viime päivien Caruna-kohussa. Haavisto oli omistajaohjausministeri, kun hallitus siunasi Fortumin aikeet myydä siirtoverkkonsa. Studio Kulmapöydän juontavat HS:n Piia Elonen ja Marko Junkkari.
Kuka?

Pekka Haavisto

 Syntynyt 1958.

 Vihreiden kansanedustaja ja ulkoministeri Timo Soinin (ps) erityisedustaja Afrikan kriisialueilla.

 Eduskunnan suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen.

 Ollut aikaisemmin myös puolustusvaliokunnan jäsen sekä kehitys- ja omistusohjausministeri.

 Kilpaili vuoden 2012 presidentinvaaleissa toisella kierroksella Sauli Niinistöä vastaan ja sai yli 37 prosenttia äänistä.

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) sanoo olevansa huolissaan monen suomalaisen Venäjä-kuvasta, koska siinä on niin toiveikkaita piirteitä.

Haaviston oma käsitys Venäjästä on synkempi.

Hänen arvionsa mukaan presidentti Vladimir Putin oli heikoimmillaan elokuussa 2000, kun symbolisesti tärkeä Kursk-sukellusvene upposi eikä sen miehistöä pystytty pelastamaan.

Tuolloin takana oli Venäjälle taloudellisesti vaikea 1990-luku, joka näyttäytyi monelle venäläiselle kansallisena alennustilana. ”Sieltä Putin loi erilaisin, osin öljynhinnan nousuun perustuvin keinoin uskoa keskiluokan nousuun”, Haavisto sanoo.

Haaviston käsityksen mukaan kansa uskoo yhä Putinin kykyyn ratkaista ongelmat, jotka Venäjällä nähdään ulkomaiden aiheuttamiksi, oli kyse Ukrainan kriisistä tai kauppapakotteista.

Haaviston arvion mukaan tilanne saa kansan liittoutumaan johtajansa ympärille yhä tiiviimmin.

Haavisto kertoo kysyneensä venäläisiltä ystäviltään syksyllä Siinailla tapahtuneen venäläismatkustajakoneen pudottamisen jälkeen, kuinka kansa suhtautuisi Putiniin, jos Venäjän Syyria-pommitukset johtaisivat terrori-iskuihin Moskovassa.

Vastaus oli yksimielinen: Kansan reaktio olisi, että pommitukset olivat oikea ratkaisu, koska Venäjällä on terroriuhka.

Haavisto muistuttaa Venäjän vanhoista laajentumis- ja suurvaltapyrkimyksistä.

”Lisänimen Suuri ovat saaneet ainoastaan ne tsaarit, jotka ovat valloittaneet lisää alueita. Putin sai Krimin, ja sieltä katsoen tämä lisäsi Putinin arvostusta.”

Perjantaina kello kahden aikaan yöllä Münchenissä saatiin aikaiseksi Syyrian alustava rauhansopimus, jonka mukaan lähiviikkoina olisi tarkoitus lopettaa pommitukset demokraattista oppositiota vastaan.

Haaviston mielestä on merkillepantavaa, että Venäjä oli yksi sopimuksen pääarkkitehdeista.

”Jos tämä toimi, Venäjä tulee ratkaisijaksi Syyrian rauhantilanteeseen. Tähän Venäjä pyrki, ja tähän joudutaan reagoimaan.”

Haaviston mukaan Venäjä onnistui pyrkimyksissään nousta takaisin kylmän sodan kaltaiseksi tärkeäksi neuvottelukumppaniksi.

Jännitettä lähialueella lisäävät Itämerelle Venäjän Kaliningradiin lisäämät ohjuspuolustusjärjestelmät, joilla se hallitsee 400 kilometrin aluetta Kaliningradin ympäristössä.

Haaviston mukaan EU:n solidaarisuuslausekkeelle voi tässä tilanteessa tulla lisää painoarvoa.

Ennen Pariisin terrori-iskua lauseketta pidettiin tyhjän panttina, mutta Ranskan pyydettyä jäsenvaltioilta siihen vedoten apua, sen käyttöä voivat harkita muutkin, Haavisto pohtii.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Suomen ja Ruotsin merivalvontayhteistyön.

”Se voisi olla palikkana myös EU:n yhteisen turvallisuuden rakennelmassa.”

Haaviston mukaan puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) on vanhana skandinaavisen yhteistyön ja EU:n integraation syvenemisen vastustajana nyt osin paradoksaalisessa tilanteessa – yhteistyötä tulisi syventää juuri näiden tahojen kanssa.

Haaviston mukaan eduskunnassa herätti ihmetystä, että yhdysvaltalaisten kanssa toukokuussa toteutettavasta F15-lentolaivueharjoituksesta Suomen maaperällä ei kerrottu eduskunnassa etukäteen, kuten ennen on ollut tapana. Hallitus rikkoi näin totuttua käytäntöä.

”Huoli syntyi sitä, onko linja tarkkaan mietitty hallituksessa, ja miten asia artikuloidaan ulospäin”, Haavisto selittää.

”Ei olisi syytä provosoida ketään eikä provosoitua. Siksi pitää olla asialliset perusteet siitä, mitä teknisiä taitoja harjoituksella tavoitellaan ja mitä Suomi siitä hyötyy.”

Rio Gandara / HS
Pekka Haaviston mukaan venäläiset uskovat yhä Putinin kykyyn ratkaista ongelmat, jotka Venäjällä nähdään ulkomaiden aiheuttamiksi.
Pekka Haaviston mukaan venäläiset uskovat yhä Putinin kykyyn ratkaista ongelmat, jotka Venäjällä nähdään ulkomaiden aiheuttamiksi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat