Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruotsi tarjoaa hävittäjiä vuokralle Suomeen – ”lähes mahdotonta”

Puolustusministeriön uuden kansliapäällikön Jukka Juustin mukaan Hornet-hävittäjien seuraajien vuokraus olisi lähes mahdotonta.

Kotimaa
 
Jukka Gröndahl / HS
Jukka Juusti osoittaa työhuoneessaan olevasta kuvasta isäänsä Matti Juustia. Kuvassa presidentti Urho Kekkonen tarkastaa ensimmäistä Suezille lähtevien rauhanturvaajien joukkoa vuonna 1956.
Jukka Juusti osoittaa työhuoneessaan olevasta kuvasta isäänsä Matti Juustia. Kuvassa presidentti Urho Kekkonen tarkastaa ensimmäistä Suezille lähtevien rauhanturvaajien joukkoa vuonna 1956. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Kuka?

Jukka Juusti

 Syntynyt 1955.

 Työskennellyt Puolustusvoimien pääinsinöörinä, sotavarustepäällikkönä ja sotatalouspäällikkönä sekä puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkönä.

 Kaksi lasta.

 Harrastaa liikuntaa, kalastaa ja lukee jännitysromaaneja.

 Aloitti vuoden alussa viisivuotisen pestin puolustusministeriön kansliapäällikkönä.

Suomi on täyttä vauhtia valmistelemassa Puolustusvoimien tulevien jättiostojen rahoittamista.

Enimmillään jopa yli 11 miljardin euron sotalaiva- ja hävittäjäkauppoja pohtii työryhmä, johon kuuluu edustajia neljästä ministeriöstä.

Työryhmän puheenjohtaja on puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti.

”Siinä on mietitty, millaisen rasituksen rahoitus asettaa budjetille”, Juusti sanoo.

Pohdinnan alla on ollut muun muassa rahastointimalli, mutta siitä ei uskota olevan hyötyä.

Juustin mukaan ruotsalaiset ovat tarjonneet Suomelle mahdollisuutta hankkia Gripen-hävittäjiä pitkäaikaisella leasing-vuokrasopimuksella.

”Liisaus on hyvin ongelmallinen ja lähes mahdoton, koska siinä tulee vastaan se, että jos koneita käytetään kriisissä, niin kuka vastaa mahdollisista tappioista. Amerikkalaiset ovat ilmoittaneet ihan suoraan, että he eivät ryhdy edes keskustelemaan liisauksesta”, Juusti sanoo.

Neljää sotalaivaa ja kymmeniä hävittäjiä ei voida rahoittaa nykyisistä puolustusbudjeteista, joissa materiaaliostoille on varattu noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

”Rahoituksen pitäisi näkyä erillismäärärahana näihin tarkoituksiin eikä mihinkään muuhun.”

Juusti uskoo, että Puolustusvoimien rahoitukseen luvatut tasokorotukset myös toteutuvat.

”Lähden siitä, että hallitusohjelma pitää.”

Juusti aloitti kansliapäällikkönä suuren valintakohun keskellä. Muun muassa Upseeriliitto paheksui, että puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) syrjäytti edellisen kansliapäällikön Arto Rädyn. Juusti ei näytä olevan kohusta moksiskaan.

”En sitä kauhean henkilökohtaisesti jaksanut ottaa.”

Oletteko perussuomalainen?

”En ole. Olen sitoutumaton.”

Juusti ei ole kadettiupseeri. Hän on taustaltaan tietoliikennetekniikkaa ja sovellettua elektroniikkaa opiskellut diplomi-insinööri. Puolustusvoimissa hän teki erikoisupseerina kuitenkin harvinaisen uran Pääesikunnan sotatalouspäälliköksi asti.

Kansliapäällikön kokoushuoneen ikkunalaudalla on telineessä yksi suomalaisen muotoilun ikoneista: Suomi-konepistooli. Se on Juustin oma, ja sen vieressä on aseen deaktivointitodistus.

Vitriinissä on muistoja uran varrelta: kenraalin karvahattu, sotilaspassi ja kenraalikunnan lahjoittama puukkopistin.

Hän nostaa kaapista myös varusmiehille tutun vihreän esineen, Sanomalaitteen.

”Tätä pidän insinööritaidon osalta suurimpana juttunani.”

Sanomalaitetta käytetään radiosanomien salaamiseen. Juusti veti 1980-luvun alussa hanketta, jossa Puolustusvoimat kehitti Sanomalaitetta yhdessä Nokian kanssa.

Hän hymähtää muistavansa yhä ensimmäisen testisanoman, joka lähetettiin salatussa muodossa Utista: ”Maailman lyhyin pururata on hölkkääjän korvien välissä.”

Juusti epäilee, että hänen kiinnostuksensa sotilasasioihin juontaa kotioloista. Hänen isänsä Matti Juusti oli ammattisotilas ja kadettikurssinsa priimus, joka palveli myös rauhanturvaajana.

”Olen kuunnellut hyvin värikkäitä tarinoita.”

Juusti kertoo olleensa Pääesikunnassa ensimmäinen sotilas, joka piti vanhempainlomaa vuonna 1991. Hän jäi insinöörimajurina kotiin hoitamaan puolivuotiasta tytärtään.

”Sitä ei silloin kovin lämpimästi katsottu”, Juusti nauraa.

Juusti on työskennellyt ja opiskellut ulkomailla useaan otteeseen. Tutuksi ovat tulleet sekä Nato että EU. Niistä keskusteltaessa puheessa vilahtavat usein sanat ”iso”, ”hidas” ja ”kankea”.

Kansliapäälliköltä ei saa selvää vastausta kysymykseen, kannattaako hän Suomen Nato-jäsenyyttä. Hän on luvannut kysyttäessä kertoa kantansa poliitikoille kahden kesken. Kukaan ei ole kysynyt.

”Nato-jäsenyyteen ei ole yksiselitteistä vastausta. Kysymys on aikansa vanki. Ehkä 1990-luvun lopussa olisi ollut hyvä aika liittyä. Nyt tilanne on toinen.”

Juusti on selvästi ärtynyt tavasta, jolla Suomessa puhutaan Nato-optiosta.

”Ei meillä ole mitään Nato-optiota, meillä on optio hakea Naton jäsenyyttä”, hän sanoo.

”Olen ollut kahdeksan vuotta Brysselissä töissä, eikä siellä koskaan kysytty, ettekö jo liittyisi Natoon. Ei siellä ole suurta hinkua saada tiettyjä jäsenmaita.”

Juusti kummastelee kansainvälisistä sotilaallisista harjoituksista nousevia kohuja. Ne voisivat vähentyä, jos puolustushallinto julkistaisi tulevan vuoden harjoitussuunnitelmansa etukäteen.

”Tästä on puhuttu viimeksi torstaina. Yritän, että niitä avataan enemmän tulevaisuudessa. Ei niissä kauheasti salaista ole, mutta tämä on pitkä perinne. Katsotaan, voidaanko sitä muuttaa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!