Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aarnion tontin rahakätkössä on myös uusia seteleitä, jotka eivät voi olla peräisin vuoden 2002 käteissummasta

Setelit eivät ainakaan voi olla peräisin käteissummasta, jonka Jari Aarnio kertoi saaneensa vuonna 2002. Aarnion mukaan hän ehti käyttää rahat ennen kiinniottoaan.

Kotimaa
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/14e77e12fba9dfab7772df427c3b54896ff16cf0-HS%20aarnio%20graffavideo%201810.mp4_.00_00_49_04.Still001.jpg
Näistä asioista Aarnio-käräjillä kiistellään
Jari Aarnion huumeoikeudenkäynti on edennyt syytettyjen ja todistajien kuulemiseen. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Toimittaja: Minna Passi, leikkaus ja grafiikka: Boris Stefanov

Jari Aarnion tontilta löytyneessä rahakätkössä oli sekä vanhoja että uusia seteleitä. Vanhimmat setelit on valmistettu vuosituhannen vaihteessa, mutta tuorein seteli on vuodelta 2012.

Seteleiden liikkeellelaskuvuotta on selvitetty tuoreimmassa lisätutkintapöytäkirjassa. Apua pyydettiin muun muassa Saksan, Itävallan, Ranskan ja Hollannin viranomaisilta.

Aarnion rakennustyömaalta Porvoosta löytyi toukokuussa 2014 yhteensä 64 800 euroa. Aarnio on kiistänyt, että rahat olisivat hänen. Aarnion mukaan kyse on lavastuksesta.

Sen sijaan Aarnio on myöntänyt, että hänellä on ollut käytössään 447 000 euroa pimeää käteisrahaa. Rahan hän kertoo saaneensa suomalaiselta miljonääriltä vuonna 2002 autettuaan tätä turvajärjestelyissä parituksessa ja muissa hämäräbisneksissä.

Rahojen painovuosista tehty selvitys osoittaa, että Aarnion tontilta löydetyt rahat eivät voi olla peräisin ainakaan Aarnion väittämästä rahanluovutuksesta. Jos rahat olisivat peräisin siitä, seteleiden joukossa ei voisi olla vuoden 2002 jälkeen painettuja seteleitä.

Aarnio on kertonut, että hän olisi ehtinyt käyttää kaikki saamansa rahat ennen kiinniottoa marraskuussa 2013.

Lisätutkinnassa on kuulusteltu myös rikosylikonstaapelia, joka vastasi Trevocin toimitusjohtajan Pasi Pataman kuulusteluista.

Patama kertoi kuulusteluissa varsin avoimesti laitteista, jotka hän oli tehnyt Aarnion johtamalle huumepoliisille. Oikeudessa hän kuitenkin väitti, että krp painosti häntä antamaan kertomukset. Hän myös sanoi krp:n väittäneen, että Helsingin huumepoliisista kohdistuisi uhkaa hänen turvallisuudelleen.

Rikosylikonstaapeli Jani Asumaa kiistää painostuksen ja kertoo, että juuri tällaisten väitteiden varalta hän halusi jokaiseen kuulusteluun Pataman asianajajan, halusi Patama itse sitä tai ei.

Asumaan mukaan Pataman kanssa juteltiin kyllä myös kuulusteluiden ulkopuolella, muun muassa silloin, kun avustajan saapumista odoteltiin. Mitään painostusta ei Asumaan mukaan edes tarvittu.

”Ottaen huomioon minkälainen puheautomaatti hän [Patama] oli, niin ei siinä tarvinnut muuta kuin yrittää ehtiä kirjoittaa kertomusta paperille”, Asumaa kertoo.

Hän tapasi Patamaa myös muutaman kerran sen jälkeen, kun Patama vapautettiin tutkintavankeudesta ja kuulustelut päättyivät. Silloin keskustelut koskivat Pataman turvallisuutta.

Patamalle ei Asumaan mukaan kuitenkaan sanottu, että häneen kohdistuisi konkreettista uhkaa. Turva-asiat kyllä otettiin huomioon, ja Patama itsekin oli miettinyt asiaa.

”Patama pohti itse, miten RHU [Helsingin huumepoliisi] suhtautuisi siihen, miten hän oli avannut anonymisaattorin ja suodatinlaitteen testausta ja niiden hankintojen eri vaiheita paljastaen, että niitä ei ollut käytetty operatiivisessa toiminnassa.”

Turvatekijät jouduttiin Asumaan mukaan ottamaan huomioon Helsingin huumepoliisien käytöksen takia. Hän kertoo, että huumepoliisiin tehdyn kotietsinnän aikana huumepoliisit olivat muodostaneet käytävillä ”kunniavartion” ja nimitelleet kotietsintää tehneitä krp:n kollegoitaan sioiksi. Huumepoliisit uskoivat, että tutkinnassa on kyse puhtaasta kiusanteosta, Asumaa toteaa.

”Näin jälkikäteen katsottuna heidän reaktioitaan pitää yrittää ymmärtää, koska valtaosa ei tiennyt tästä asiasta mitään ja he joutuivat omiensa takia ns. sijaiskärsijäksi. Siinä vaiheessa emme tienneet, ketkä kaikki HPL:ssä [Helsingin poliisilaitoksessa] olivat tietoisia tai osallisina asiassa”, Asumaa kertoo.

Lisätutkinnassa kuultiin myös Aarnion läheistä työtoveria, kansanedustaja Kari Tolvasta (kok). Tolvanen oli Helsingin väkivaltarikostutkinnan johtaja ennen kuin hänestä tuli kansanedustaja 2011.

Kuulustelun mukaan Tolvanen oli yrittänyt auttaa Aarniota syksyllä 2013, kun Aarnio oli saanut tiedon esitutkinnan alkamisesta. Tutkinta käynnistyi prostituoituna työskennelleen ” Saaran ” kerrottua viranomaisille erilaisia asioita Aarnion toiminnasta.

Aarnio on kiistänyt Saaran kertomukset ja sanonut, että Saara on epäluotettava. Aarnio on pyrkinyt etsimään näyttöä Saaran epäluotettavuudesta, ja myös keskustelut Kari Tolvasen kanssa liittyivät tähän teemaan.

Aarnio esimerkiksi soitti Tolvaselle marraskuussa 2013, vain muutama päivä ennen kuin hänet otettiin kiinni.

Puhelinkuunteluun tallentuneessa keskustelussa Aarnio kertoo, että erään Tolvasen entisen alaisen kuulusteluissa on ongelmia, sillä alainen epäröi kertoa salassa pidettäviä asioita. Salassapidot liittyivät rikosilmoituksiin, jotka Saara on tehnyt.

Aarnio pyytää, että Tolvanen auttaisi häntä.

”Niin pystyisitsä yhtää toimii siin niinku välimiehenä silleen että…”

”Joo, mä voin huomenna soittaa sille joo, joo…”, Tolvanen lupaa.

Aarnio sanoo, että hänen mielestään olisi parasta, että alainen soittaisi Aarnion asianajajalle Riitta Leppiniemelle. Tolvanen lupaa välittää viestin entiselle alaiselleen.

Tolvasen välimiehen roolista oli ilmeisesti apua. Aiemmin kuulustelua epäröinyt alainen viestitti seuraavana päivänä kuulustelijalleen ”todistavansa mielellään siitä vähästä, mitä tietää”.

Seuraavana päivänä Tolvanen vielä vahvisti Aarniolle tekstiviestillä, että alainen on menossa kuulusteluun. Hän kertoo soittavansa uudelleen alaiselle vielä muutaman päivän päästä ja juttelevansa rauhassa, sillä ”nyt ei ollut mahdollisuutta”. Hän myös lupaa neuvoa alaista ottamaan yhteyttä Leppiniemeen.

Omassa kuulustelussaan Tolvanen korostaa, ettei hän ole missään vaiheessa yrittänyt vaikuttaa alaisensa kuulustelun sisältöön.

”Olen kehottanut häntä vaan menemään kuulusteluun ja kertomaan totuuden, kuten todistajan pitää”, Tolvanen sanoi.

Poliisi
Rahakätkö on ollut Jari Aarnion oikeudenkäynnin tutkintamateriaalina.
Rahakätkö on ollut Jari Aarnion oikeudenkäynnin tutkintamateriaalina.
Martti Kainulainen / Lehtikuva
Kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen (oik.) kätteli Jari Aarniota (vas.) Helsingin käräjäoikeudessa 15. helmikuuta 2016.
Kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen (oik.) kätteli Jari Aarniota (vas.) Helsingin käräjäoikeudessa 15. helmikuuta 2016.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!