Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tuloraja perheen­yhdistämisille olisi tiukka seula: vain puolet suomalaisista saisi puolisonsa maahan

Iranista Suomeen muuttanut pari ihmettelee aikeita panna tuloraja perheenyhdistämiselle: ”Hintalappu rakastumiselle.”

Kotimaa
 
"Viranomaiset määrittelevät kenellä on varaa rakastua"
"Viranomaiset määrittelevät kenellä on varaa rakastua"
Ramin Zand Karimi muutti Suomeen vaimonsa Golalah Lotfollahin luokse perheenyhdistämisen kautta vuonna 2004. Golalahin mukaan viranomaiset määrittelevät nyt tulorajoilla, että kenellä on varaa rakastua ja kenellä ei. Toimittaja: Tomi Peurakoski, kuvaus ja editointi: Esa Syväkuru
Fakta

Elatusvastuu on jo osalla

 Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Perheenyhdistämistä on rajoitettu viime vuosina.

 Maahanmuuttovirasto soveltaa jo tulorajoja esimerkiksi niihin EU:n ulkopuolelta tuleviin maahanmuuttajien perheenjäseniin, joiden perheenkokoajat ovat tulleet Suomeen esimerkiksi töihin eivätkä ole Suomen kansalaisia.

 Perheenjäsenten elatukseen tarvittavat varat voi saada esimerkiksi palkasta, yritystuloista, varallisuudesta tai eläkkeestä.

Lähde: Maahanmuuttovirasto

”Viranomaiset ovat laittamassa hintalappua sille, kuka saa rakastua ja kuka ei”, toteaa Golalah Lotfollahi aviomiehensä Ramin Zand Karimin vieressä kotisohvallaan Vantaalla.

”On vaikeaa ymmärtää, että viranomaiset määrittelevät, kenellä on varaa rakastumiseen.”

Golalah muutti Suomeen 12-vuotiaana. Miehensä hän tapasi Iranissa vuonna 2003. Seuraavan vuoden lopulla mies muutti Suomeen perheenyhdistämisen perusteella. Tuolloin tulorajoja ei vaadittu.

Pian kansainvälistä suojelua saavalta saatetaan vaatia 1 700 euron nettotuloja kuukaudessa, jotta hän voi tuoda lähtömaahan jääneen puolisonsa Suomeen. Sama summa vaadittaisiin suomalaiseltakin, joka haluaa oleskeluluvan esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevalle ulkomaiselle puolisolleen.

Ehdotetun lain vaikutus Suomen kansalaisiin on herättänyt epäilyksiä hallituspuolueissakin: kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen sanoi maanantaina Ylelle, ettei tulorajan pitäisi koskea suomalaisia.

Jos lähtömaassa odottaa kaksi lasta, nettotulojen pitäisi olla 2 600 euroa kuukaudessa. Muutokset tulevat voimaan, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen ulkomaalaislain muutoksesta.

Kriteerit ovat tiukat: noin puolet suomalaisista aikuisista nettoaa alle 1 700 euroa kuukaudessa, jos otetaan huomioon palkkatulot, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä eläke ja muut tulonsiirrot kuten opintoraha.

Esimerkiksi opiskelijat tai matalapalkka-aloilla työskentelevät eivät saisi edes puolisoaan Suomeen, muusta perheestä puhumattakaan.

Golalah Lotfollahi meni naimisiin ollessaan opiskelija. Uusien tulorajojen myötä opiskelija ei voisi saada puolisoaan perheenyhdistämisen kautta Suomeen. ”Jos silloin olisi tulorajoja kyselty, ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia.”

Puoliso Ramin Zand Karimi muistaa, että Suomeen muuttoa edeltävä byrokratia vielä vuonna 2004 vaivatta: hän kävi Suomen-suurlähetystössä Iranissa haastattelussa, sai viisumin ja pääsi Suomeen. ”Se oli helppoa.”

Lotfollahi ja Zand Karimi kertovat lisää kokemuksistaan tämän jutun yhteydessä olevalla HSTV:n videolla.

Suomessa pienin kokopäivätyöstä maksettu palkka on noin 1 670 euroa kuukaudessa, josta verojen ja pakollisten maksujen jälkeen jää käteen noin 1 400 euroa.

Keskipalkkaakin nauttiva olisi vaikeuksissa, jos puoliso ja kaksi lasta pitäisi saada Suomeen. Yksin asuvan keskipalkkaisen käytettävissä olevat tulot verojen jälkeen ovat keskimäärin noin 2 300 euroa kuukaudessa. Lapsilisien kanssa summa tulisi lähelle vaadittua tulorajaa.

”Onhan raja korkea”, myöntää raporttia laatinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio.

Summat ovat Maahanmuuttoviraston ohjeista. Viraston oleskelulupien tulosalueen johtajan Arja Kallakiven mukaan tulorajat on arvioitu sen perusteella, että niihin yltävä pärjää Suomessa ilman toimeentulotukea.

Tulorajoista voidaan poiketa poikkeuksellisen painavan syyn tai lapsen edun nojalla.

Suomi myöntää turvapaikkoja kansainvälistä suojelua tarvitseville. Pakolaisstatuksen eli turvapaikan saava säästyy elatuspakolta, jos lähtömaahan jäänyt perhe hakee oleskelulupaa kolmen kuukauden kuluessa. Aikaraja tulee EU-direktiivistä.

Huonoimmassa asemassa ovat ne, jotka saavat Suomesta oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella, arvioi Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Toissijaisen suojelun tapauksissa voi olla kyse esimerkiksi siitä, että ihmistä uhkaa kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

”Nyt kansainvälistä suojelua saavat asetetaan eriarvoiseen asemaan keskenään. Voi olla, että toissijaista suojelua saavat valittavat päätöksestä ja hakevat turvapaikka-asemaa. Ja näin hallinto-oikeudet ruuhkautuvat, mikä taas maksaa”, Väkiparta toteaa.

Viime vuonna noin 1 100 ihmistä sai turvapaikan Suomesta, ja liki 400 oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella.

Perheenyhdistämisen kautta oleskelulupaa hakeneiden hakemuksia ratkottiin viime vuonna 1 400. Myönteisen päätöksen sai 980 hakijaa.

Nyt suunnitteilla olevan lakimuutoksen tavoite on hillitä turvapaikanhakua. Hallitus haluaa antaa vastuun toimeentulosta perheelle. Sen nähdään edistävän kotoutumista.

Kansalaisjärjestöt ovat eri mieltä.

”Niin kauan kun pitää kantaa huolta siitä, onko perhe turvassa, niin kotoutuminen, opiskelu tai työnhaku on toissijaista”, sanoo Väkiparta.

Esa Syväkuru / HS
Iranin kurdit Ramin Zand Karimi (vas.) ja Golalah Lotfollahi menivät naimisiin vuonna 2004. Silloin byrokratia oli helppoa.
Iranin kurdit Ramin Zand Karimi (vas.) ja Golalah Lotfollahi menivät naimisiin vuonna 2004. Silloin byrokratia oli helppoa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat