Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Penkkariautot taas liikkeellä torstaina – karnevalismi kumpusi protestihengestä ja toivottomuudesta

Penkkarikarkit toivottivat onnea ja kertoivat heittäjän varallisuudesta

Kotimaa
 
Timo Hämäläinen
Helsingin Oulunkylän Yhteiskoulun abit ajelulla talvella 1981.
Helsingin Oulunkylän Yhteiskoulun abit ajelulla talvella 1981. Kuva: Timo Hämäläinen

Penkinpainajaisiin liittyvällä karnevalismilla on vähemmän iloinen tausta. Karnevalismi ja protestihenki lisääntyivät abiturienttien juhlinnassa 1980-luvulla. Samaan aikaan nuorisotyöttömyys oli räjähtänyt käsiin.

”Penkinpainajaisiin tuli mukaan protestin ja toivottomuuden sävyjä, sillä ylioppilaiden tulevaisuudennäkymät olivat aika paljon lohduttomammat. Kuorma-autoja koristivat lakanat, joissa luki esimerkiksi, että matkalla ongelmajätelaitokseen”, tutkija Helena Saarikoski kertoo.

Suuri osa penkkareihin osallistuvista abiturienteista pukeutuu naamiaisasuun. Naamioitumisen taustalla on Saarikosken mukaan anonymiteetin korostaminen. Kuorma-auton lavalla juhlivat abiturientit ovat käytännössä viimeistä kertaa yhteisönsä jäseniä.

”Yhteisöllisyyden korostaminen tuo myös vastapainon ylioppilaskirjoitusten yksilöllisyyteen. Ne kun ovat ainoat kokeet, joissa lukiolaiset laitetaan kilpailemaan suoraan muita vastaan”, Saarikoski sanoo.

Ylioppilaskirjoitusten arviointitapa on suhteellinen, eli kokelaan tulos riippuu myös siitä, miten muut kokelaat pärjäävät.

Saarikoski teki 1990-luvulla väitöskirjan penkinpainajaispäivästä. Päivän perinne juontaa aina 1860-luvulle, jolloin kaikki maan ylioppilaat lähtivät Helsinkiin ylioppilaskirjoituksiin. Silloin koko kaupunki saattoi olla seuraamassa ylioppilaiden marssia rautatieasemalle.

”Marssia tultiin katsomaan, sillä marssimassa olivat kansakunnan tulevat päättäjät. Matkaanlähtö saattoi merkitä todellisia jäähyväisiä, sillä ylioppilaat jäivät Helsinkiin opiskelemaan”, Saarikoski kertoo.

Penkinpainajaiset olivat pitkään elitistinen juhla, joka päättyi hienoon ravintolailtaan. Ylioppilaat tekivät myös yhteisiä retkiä vaikkapa Aulangolle. Elitistinen piirre hiipui sitä mukaan kun yhä suurempi osa ikäluokasta kirjoitti ylioppilaaksi. Kuorma-autoajelut alkoivat 1920–1930-luvuilla Helsingissä.

”Päivään on liittynyt aina yhteinen matka tai retki, joten nykyiset abiristeilyt ovat luonnollinen, joskin suurellinen jatko perinteelle”, Saarikoski toteaa.

Karkkien heittely katsojille alkoi sotien jälkeen. Karkin jakamisessa on paljon samaa kuin riisin heittämisessä hääparin päälle.

”Tällaisella sirotteluriitillä toivotetaan onnea. Sotien jälkeen karkit olivat ylellisyyttä, joten niitä ilmaiseksi jakamalla ylioppilaat pystyivät näyttämään varallisuutensa”, Saarikoski selvittää.

Seuraa penkinpainajaisia suorassa lähetyksessä torstaina osoitteessa HS.fi

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat