Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kansliapäällikkö Nerg maahanmuuton turvallisuusuhkista: Tarvitsemme kotouttamiseen uusia tapoja

Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan suurimmat uhat kohdistuvat asuinalueiden ja työmarkkinoiden eriytymiseen

Kotimaa
 
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Sisäministeriön kansliapäälliikkö Päivi Nerg.
Sisäministeriön kansliapäälliikkö Päivi Nerg. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin mukaan Poliisiammattikorkeakoulun tuore raportti ei tuo esiin maahanmuuttoon liittyviä turvallisuusuhkia, jotka eivät olisi jo tiedossa. Uhkiin on myös etsitty ratkaisuja.

HS uutisoi keskiviikkona valtioneuvoston rahoittamasta selvityksestä, joka julkaistaan perjantaina. Raportin mukaan Suomi on valmistautunut huonosti maahanmuuttoon liittyviin turvallisuusuhkiin, eikä kotouttamisessa ole onnistuttu.

Raportti selvittää, miten turvallisuusongelmat heijastuvat yhteiskuntaan ja näkyvät esimerkiksi rikollisuutena ja levottomuuksina.

”On iso uhka, jos pakolaistaustaisten kotouttamisessa ei onnistuta. Siinä rekordimme ei ole kauhean hyvä ja tarvitsemme uusia, hyviä tapoja”, Nerg myöntää.

”On kuitenkin vaikea nähdä, että olisimme varautuneet uhkiin huonosti. Se, mitä syksyllä tapahtui, oli koko Euroopassa mahdottoman iso muutos. Nyt on kuitenkin rakennettu vauhdilla uusi malleja ja vastaanottokeskus- ja kotouttamismaailmassa ja asuinalueiden kehittämisessä on menossa paljon uusia toimia. Uhkien torjumiseksi tehdään tällä hetkellä paljon.”

Selvityksen keskeisimmät huolet kohdistuvat maahanmuuttajien asuinalueiden ja työmarkkinoiden eriytymiseen, sanoo tutkija, dosentti Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Suomi on onnistunut OECD-maista heikoimmin toisen sukupolven maahanmuuttajien kouluttamisessa ja työelämään integroimisessa.

”Lahjakkaita nuoria ohjataan hakeutumaan matalapalkka-aloille esimerkiksi lähihoitajaopintoihin. Jos tilanteen annetaan jatkua, meille tulee maahanmuuttajavaltaiset matalapalkkamarkkinat ja alueet, joihin kasautuu huono-osaisuutta”, Jukarainen sanoo.

Näillä asioilla on Jukaraisen mukaan vaikutusta yhteiskunnan turvallisuuteen, sillä eriytyminen ja huono-osaisuuden kasautuminen tietyille alueille voi johtaa rikollisuuden kasvuun, väkivaltaiseen ääriajatteluun ja jopa siihen, että lähdetään vierastaistelijoiksi.

Jukaraisen mukaan Suomi voi olla 20 vuoden päästä samassa tilanteessa kuin Ruotsi nyt. Siellä on yli 50 aluetta, jolla rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta, eikä poliisi pysty puuttumaan asioihin ennalta ehkäisevästi.

Nergin mielestä suurimpia haasteita on asuinalueiden eriytymisen ja nuorten syrjäytymisen lisäksi kantaväestön ja maahanmuuttajien välinen vastakkainasettelu ja vihapuhe.

”Vastakkainasettelun ei pitäisi enää lisääntyä, vaan keskustelu pitäisi kääntää normaaliin. Syrjäytymisongelmaan ja siihen, että sekä kantaväestön nuoret että maahanmuuttajanuoret saadaan kiinni työhön ja yhteiskuntaan, pitää laittaa paljon paukkuja.”

Jukarainen kohdistaisi kotouttamistoimia nuoriin ja myös kotiin jääviin naisiin. Hän tarjoaisi kotouttamisessa sekä keppiä että porkkanaa– vastikkeellisuutta ja kannustavuutta. Joitakin etuuksia pitäisi esimerkiksi sitoa kielitaidon kehittymiseen.

”Asiantuntijat ja maahanmuuttajat ovat itsekin sitä mieltä, että sosiaaliturva voi passivoida ja sillä holhotaan vähän liikaa.”

Poliisiammattikorkeakoulun raportti nostaa esiin levottomuudet vastaanottokeskuksissa. Jukaraisen mukaan päihteiden käyttöä ja vaaraa aiheuttavien esineiden hallussapitoa ei ole aina kyetty kontrolloimaan. Myös vastaanottokeskuksen asukkaat ovat olleet vaarassa joutua seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan sekä perheväkivallan uhreiksi, hän sanoo.

Raportti huomauttaa, että asukkaiden joukossa on esimerkiksi poliisi- tai sotilastaustaisia ihmisiä, jotka hallitsevat turvallisuusviranomaisten taktista toimintaa. Nerg myöntää, että vastaanottokeskuksissa voi näkyä, että asukkaita on tullut väkivaltaisilta alueilta.

”Silloin [kahakan sattuessa] ei mene yksi poliisipartio vaan useampia paikalle. Tällä hetkellä vastaanottokeskusten tilanne on kuitenkin suhteellisen rauhallinen ja levottomuudet ovat olleet yksittäisten yksikköjen ongelma.”

Jukaraisen mielestä maahanmuuttokeskustelu on vasta aluillaan ja Suomenkin pitäisi varautua mittavimpiin siirtolaisvirtoihin. Selvitys varoittaa, että resurssien osalta ”poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selviävät hädin tuskin nykyisestä tilanteesta.”

Nergin mukaan turvallisuusviranomaisten koko kapasiteetti on otettu käyttöön.

”Kukaan ei voi ainakaan sanoa, että poliiseja tai rajaresursseja voitaisiin enää vähentää”, hän toteaa.

Tällä hetkellä arvioidaan, että Suomeen saapuisi tänä vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa, mutta tilanne voi vielä muuttua. Nyt järjestelmä ja vastaanottokeskukset ovat kuitenkin pystyssä, Nerg huomauttaa.

Jukaraisen mukaan koko turvapaikkaprosessi tuottaa niin paljon turvattomuutta ja turhautumista sekä rahoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta, että olisi järkevämpää panostaa kiintiöpakolaismenettelyyn. Nergin mukaan ihmisten hakeminen pakolaisleireiltä ei ole kuitenkaan ongelman nopea ratkaisu.

”Hallitsematon maahanmuutto ei ole kenenkään kannalta hyvä. Jos ihmiset tulevat kauhean vaarallista reittiä, ja kaksi kolmasosa joutuu lähtemään takaisin, jokin mättää.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat